Lentävänniemi – Pyhällönpuiston eliöt
Lentäväniemen päätepysäkin yhteydessä on Pyhällönpuiston eliöt -niminen taideteos. Yhteisöllinen taideteos on syntynyt yhdessä alueen asukkaiden kanssa, ja sen on toteuttanut taiteilijakaksikko Toûa Heinonen ja Julia Kukkonen.
Teoksen sijainti: Lentävänniemi
Teoksen toteutus: Metallitulostettu ruostumaton teräs
Taiteilija: Toûa Heinonen ja Julia Kukkonen
Teos on valmistunut 10/2024
Teos on osa Tampereen raitiotien osan 2 rakentamista ja Ratikan taiteen ohjelmaa.
Taideteos sai alkunsa syksyllä 2023 Lentäväniemessä pidetyissä avoimissa taidetyöpajoissa, joissa alueen asukkaat saivat piirtää ja muovailla mielikuvituseliöitä.
– Työpajoissa syntyneet eliöt pääsivät talven aikana jatkokäsittelyyn. Osallistujien luomat lukemattomat ihastuttavat eliöt viihtyivät talven yli työhuoneellamme tutkittavana ja ihmeteltävänä. Niiden eri piirteitä ja ominaisuuksia yhdistelemällä ja jalostamalla saimme luotua 20 aivan uutta ja valloittavaa lajia, taiteilijat Toûa Heinonen ja Julia Kukkonen kertovat.
Monivaiheisen prosessin aikana lajeista muovailtiin ensin punavahaiset luonnokset, jotka 3D-mallinnettiin fotogrammetriaa hyödyntäen. Mallit viimeisteltiin 3D-maailmassa valmiiksi eliöiksi, jotka metallitulostettiin ruostumattomasti teräksestä. Lopuksi teokset pintakäsiteltiin.
19 pienestä eliöveistoksesta koostuva teoskokonaisuus on asennettu Pyhällönpuiston kallioseinämiin ja maakiviin. Yksi eliöistä asennetaan raitiovaunun sisälle.
Tutustu eliöihin
Voit tutustua kaikkien eliöiden lajikuvauksiin alapuolelta.
T-Hirva
T-Hirva on korento, jonka vasaramainen pää on raskas lennättää, joten sen voikin todennäköisimmin bongata kivellä tai oksalla lepuuttamassa siipiään. Lyhyet ja nopeat lentopyrähdykset vaativat usein tuntien tai jopa päivien mittaisen lepotauon. T-Hirvan ainutlaatuista lentokykyä tehostaa sen uhmakkaat selkälihakset, joissa on paljon räjähtävää voimaa. Se saalistaa ilmassa ja puskee saaliin tainnuksiin kovalla päällään.
Metsämökeltäjä
Metsämökeltäjät ovat äänekkäitä vainueliöitä, joita on hajuaistinsa vuoksi aikojen saatossa hyödynnetty etsimiseen. Tarkoituksella karkuun lähteneiden kohteiden hakemiseen metsämökeltäjä ei sovellu, sillä sen mölinä ilmoittaa kyllä etsinnän olevan käynnissä. Metsämökeltäjällä on voimakkaat etuvankut ja takamytyt, joilla se pystyy vaeltamaan pitkiäkin matkoja vaikeassa maastossa.
Mulperimyyrä
Mulperimyyrä on erilaisista raoista esiin ahtautuva yhdeksästä joustavasta luusta ja niitä päällystävistä emisuomuista koostuva eliö. Se saattaa asustaa samassa raossa tuhansia vuosia ja olla näkösällä vain muutaman kerran vuosisadassa. Mulperimyyrän emisuomut liikehtivät hyvin hitaasti ja tietoisesti mikromilli kerrallaan.
Himsteri
Himsteri on vaihtolämpöinen vekkuli eliö, joka haistelee kahdella nokallaan ilmassa leijuvia mahdollisuuksia. Monet kiinnittävät ensimmäisenä huomiota sen otsalla huutavaan naamaan, joka pyrkii houkuttelemaan muita himstereitä tulemaan juttusille keskustelemaan uusista mahdollisuuksista.
Tassikirutos
Tassikirutos on tuulessa elävä mahtisieniin kuuluva eliö, joka pyrkii rihmastoimaan jälkeläisensä korkeille jyrkänteille ja vuorille. Tassikirutos käyttää ravintonaan tuulen mukana kantautuvia kumeita ääniaaltoja ja sen pitkulaisiin luiroihin tarttuvia hiukkasia.
Kamekää
Kamekää on kasvitonttuihin kuuluva eliö, joka naamioituu kukkamaiseksi lieroksi. Se paistattelee usein vertikaalisilla puoliaurinkoisilla pinnoilla. Kesäöisin sen valtaamalla reviirillä voi kuulla hienostunutta, poikkihuilun ääntä muistuttavaa huminaa, kun se värisyttää terälehtiään.
Ornotodo
Ornotodo on maineeltaan yksi ystävällisimmistä luolatappieliöistä. Se kasvaa aina tiiviisti yhteen muiden ornotodojen kanssa toisiaan kannustavissa joukkioissa ja sakeissa. Ornotodon esiintyvyys on maapallolla toistaiseksi vähäistä ja se onkin alunperin avaruuspölyn mukana kantautunut vieraslaji tuntemattomalta eksoplaneetalta.
Palikakka
Palikakka on Pyhällönpuiston vanhin ja vastustuskykyisin laji. Sen hyvä terveys ja vanhojenkin palikakkien erinomainen toimintakyky johtuu suureksi osaksi lajin tärkeimmistä ravinnonlähteistä: kaarnariistasta, metsäpölystä ja puolukkapurovedestä. Lajin yksilön saattaa yllättää nokosilta maanalaisissa onkaloissa ja himmeää valoa hohtavien hämepuiden juurakoissa.
Nautimus
Nautimus on sukellusulleroihin kuuluva uppeluksissa asuva kala, joka omaa mitä lumoavimmat ja harkitut liikkeet. Se nousee pintaan usein ja uteliaisuuttaan tiedustelemaan maailman tilaa ja katselemaan taivaalla kulkevien pilvien liikkeitä. Nautimukselle ominaiset akvakuopat täyttyvät usein pieneliöistä ja planktonista, jotka hyödyntävät eliötä siirtymiseen paikasta toiseen.
Kuhmumesi
Kuhmumesi on simpukoihin kuuluva eliö, jonka kuori kimmeltää useissa eri sävyissä ja helmipeti läpinäkyvyydellään luo illuusion vedestä. Kuhmumesi on tarkoin suojeltu laji, sillä aikojen saatossa sitä on metsästetty liikaa kauniin ulkomuotonsa vuoksi niin koruiksi kuin monien lääkinnällisten ominaisuuksiensa vuoksi.
Hapsiduu
Hapsiduu on merkillinen pieni duulajeihin kuuluva eliö. Hapsiduu aistii ympäristön viestejä voimakkailla tuntosarvillaan, mutta vielä ei tiedetä, mitä se tiedolla tekee, sillä Hapsiduun toiminta vaikuttaa hyvin sattumanvaraiselta. Hapsiduun ihoa peittää vihertävä hento nukka, jonka avulla se maastoutuu helposti sammaleihin. Ravinnokseen se syö hitaasti pöllähtäviä itiöitä.
Hankaraffi
Hankaraffi on Hämy-Häkkeihin kuuluva eliö, jolla on kahdeksan raajaa ja yksi saaliskolo. Hankaraffi on staattisen paikallaan pitkiä aikoja, jotta muut eliöt mukautuisivat sen läsnäoloon ja erehtyisivät kulkemaan sen saaliskoloon. Jos saalis on mieluisa Hankaraffi popsii sen suuhunsa ja jos ei, se köhäisee karkottaen koloon eksyneen eliön. Huolimatta kyvystään olla hyvin paikallaan osaa Hankaraffi liikkua myös erittäin vilkkaasti, ja se on taitava kiipeämään puihin.
Kobold
Kobold on kuusinysäkkään ja kaksijalkaisen harvinainen risteytys. Sen pitkät luikerot raajat juurtuvat herkästi sen kulkiessa pehmeällä maaperällä, joten sen täytyy nostella niitä aina paikallaankin ollessaan. Kobold hakeutuu samanmuotoisten eliöiden ja esineitten läheisyyteen ja pitää siksi erityisesti pylväistä, ihmisistä ja puista. Kobold on hieman radioaktiivinen ja saattaa hohtaa, joten se ei sovellu ruokajalkaiseksi.
Ariu
Ariu on nipulikasvin pudottama hetelmäeliö, joka ensitipahtamisestaan asti jatkaa tippumista. Koko elämänsä ajan se hivuttautuu alaspäin ja kohti jatkuvaa tippumista. Hivuttautumista varten ariulle on kehittynyt muljumiseen erikoistuneet alamääjät.
Piipari
Piipari on seinäkiipijäisiin kuuluva eliö, jolla on todella pehmeä ja lämmin iho. Se tykkää kosketuksesta ja hakeutuukin siksi näkyville paikoille paijattavaksi. Piipari on pidetty lemmikkieliö ja sen voi tavata monessa tuvassa takan seinämässä lämmittelemässä. Lajimääritelmällisesti Piiparin voi myös tunnistaa kuudesta suuresta varpaasta, joita se puhdistaa ahkerasti lähdevedessä.
Tulivuorijonne
Tulivuorijonnella on möykky ja kaksi raajaa. Niitä on havaittu jo muinaisina aikoina Pyhällönpuiston alueella. Tulivuorijonnet saattavat kuumentua yhtäkkiä tulikuumaksi ja tämä on niiden tapa purkaa ylimääräistä energiaa ympäristöön. Tulivuorijonnet ovatkin paikalliselle ekosysteemille merkittävä laji, sillä ne lämmittävät maaperää ja jouduttavat lakastuneiden kasvien ja tippuneiden lehtien hajoamisprosessia.
Unelias avaruusmaitikki
Unelias avaruusmaitikki on nimensä veroinen laji. Se on läheistä sukua avaruusdonitseille, mutta on kuitenkin oma unelias matikkilajinsa. Tämä laji elää matalassa jokivedessä ja se liikehtii uneliaasti joen virran rauhallisessa rytmissä. Avaruusmaitikki saa ravintonsa pehmeästä jokiliejusta ja suotuisan nukuttavissa olosuhteissa saattaa kasvaa halkaisijaltaan jopa kolme metriseksi.
Sihis
Sihis on piikikäs ja kiemurteleva mato. Sihis on hyvin itsetietoinen pelottavasta ulkomuodostaan, joka sille on kehittynyt panssarisuojaksi petokameleita vastaan. Jännittävästä ulkomuodostaan huolimatta kyseessä on hyvin tyypillinen leikkisä matoeliö, joka on alunperin tupamato ja villiintynyt vasta 8400-luvulla villieliöksi. Innostuessaan se saattaa kiemurrella hurjaa kyytiä ja sihahdella kuin saunan löyly.
Maantasainen
Maantasaiset ovat rantojen tuntumassa asuvia sympaattisia tahmatassuja. Niiden limainen pinta mahdollistaa lähes kitkattoman kulun vedessä ja kalliopinnoilla, ja tahmaiset takatassut hanakan tarrautumisen niin kalliopintaan kuin hiekkapohjaan. Maantasaiset rakastavat seuraa ja kallioisella rannalla kulkiessasi voitkin huomata lempeän maantasaisen taapertavan tervehtimään sinua.
Pertti
Pertti on alkuperältään vanhaa suomalaista kantaa oleva hirmulisko ja monien liskonatiaisten esiukko. Perttejä luonnehtii parhaiten tiedonjano liikkuvia objekteja kohtaan, joita se lähtee herkästi seuraamaan ja tutkimaan. Lajin yksilö saattaakin näin päätyä urbaaneihin ympäristöihin ja unohtua sinne. Monet tuntevat paremmin miehennimen, joka on päätynyt almanakkaan perttien innoittamana.
Voit bongata Pertin Martta-vaunusta (vaunu TRO21).
Millaisia eliöitä Pyhällönpuistossa asustaa?
Etsi kaikki 19 eliötä puistosta ja kirjoita nimet karttaan. Avaa lajikuvaukset ja kartta (pdf)
