Tampereen seudulle rakennetaan raitiotietä vaiheittain.
Ensimmäisessä osassa toteutettiin raitiotie Pyynikintorilta Hervantaan ja Taysin alueelta Sorin aukiolle vuosina 2017–2021. Liikennöinti ensimmäisellä osalla aloitettiin 9.8.2021.
Raitiotien osa 2 rakennetaan Pyynikintorilta Lentävänniemeen vaiheittain. Osan 2 A (Pyynikintori-Santalahti) liikennöinti aloitettiin 7. elokuuta 2023. Osan 2 B (Santalahti-Lentävänniemi) on tarkoitus olla valmis vuoden 2025 tammikuussa, jolloin myös raitioliikenne Lentävänniemeen voi alkaa.
Raitioten rakentamisesta Pirkkalaan ja Linnaimaalle päätettiin 21.10.2024.
Yli sata vuotta Ratikkaa Tampereen seudulla
Tampereen Ratikan tarina alkoi jo vuonna 1907, kun raitiotien rakentamisesta Tampereelle tehtiin ensimmäisen kerran aloite. Raitiotien valmistelutyöt jäivät kuitenkin maailmansodan jalkoihin.
1920-luvun taitteessa Ratikka palasi takaisin keskusteluihin, mutta tamperelaisten joukkoliikennevälineeksi valikoitui bussi.
Polttoainepula koetteli Tamperetta 1940-luvulla ja tilanteen ratkaisemiseksi kaupunki päätti käynnistää vuonna 1948 johdinautoliikenteen. Rollikoilla huristeltiin Tampereella aina vuoteen 1976 asti. Vuonna 1977 Tampereelle saapui ensimmäinen nivellinja-auto.
Bussiliikennettä ja kalustoa on kehitetty Tampereella aktiivisesti vuosikymmenten ajan, mutta myös raideliikenteen kehittäminen on ollut tiiviisti mukana keskusteluissa. Vuonna 1991 käynnistettiin jälleen selvitys raideliikenteen kehittämisestä.
2000-luvulle tultaessa paikallisen joukkoliikenteen todettiin saavuttavan lähitulevaisuudessa kapasiteettinsä ylärajan Tampereen keskustassa; keskustan sijainti kapealla kannaksella kahden järven välissä ei mahdollistaisi tarvittavaa lisätilaa bussiliikenteelle. Pikaraitiotien luonnostelu aloitettiin vuonna 2001 ja raideliikenneselvityksen tekemisestä päätettiin seuraavana vuonna. Saman vuoden huhtikuussa selvitys muutettiin seudulliseksi.
2000-luvun ensimmäisen kymmenen vuoden aikana kehitystyö eteni useiden suunnitelmien ja selvitysten muodossa kunnes vuonna 2010 käynnistettiin Tampereen modernin katuraitiotien alustavan yleissuunnitelman teko. Raitiotien toteuttamiseen tähtäävästä jatkosuunnittelusta tehtiin päätös alkuvuodesta 2012.
Kaupunginvaltuusto hyväksyi Tampereen raitiotien yleissuunnitelman 16.6.2014 ja päätti toteuttaa raitiotien. Kehitysvaihe käynnistettiin välittömästi. Rakentamisesta päätettiin kaupunginvaltuustossa 7.11.2016. Raitiotiehankkeella oli valtuustossa 41 kannattajaa ja 25 vastustajaa. Yksi äänesti tyhjää.
Tampereen raitiotien rakennustyöt käynnistyivät maaliskuussa 2017.
Tampereen raitiotien seudullista yleissuunnitelmaa alettiin laatia vuonna 2019. Yleissuunnitelmassa mukana olivat Tampereen kaupungin lisäksi Kangasala, Pirkkala ja Ylöjärvi. Yleissuunnitelman lähtökohtana oli muodostaa kuntien yhteinen näkemys raitiotiejärjestelmän kehittämisestä pitkällä tähtäimellä Tampereen seudulla.
Tampereen raitiotien seudullinen yleissuunnitelma hyväksyttiin valtuustoissa huhtikuussa 2021, ja matka kohti seudullista raitiotietä alkoi.
Ensimmäisessä osassa toteutettiin raitiotie Pyynikintorilta Hervantaan ja Taysin alueelta Sorin aukiolle vuosina 2017–2021. Liikennöinti ensimmäisellä osalla aloitettiin 9.8.2021.
Raitiotien osa 2 rakennetaan Pyynikintorilta Lentävänniemeen vaiheittain. Osa 2 A (Pyynikintori-Santalahti) valmistui elokuussa 2023. Osan 2 B (Santalahti-Lentävänniemi) on tarkoitus olla valmis vuoden 2025 tammikuussa, jolloin myös raitioliikenne Lentävänniemeen voi alkaa.
Pirkkala-Linnainmaa -raitiotien hankesuunnitelu aloitettiin marraskuussa 2021 ja sen pohjalta Tampere ja Pirkkala päättivät aloittaa raitiotien totetussuunnittelun 24.4.2023.
Valtuustot päättivät rakentamisesta 21.10.2024. Tampereen valtuusto teki päätöksen vaiheittaisesta toteutuksesta ensin Niihamaan ja Partolaan yksimielisesti. Pirkkalan valtuusto äänesti koko hankkeen hylkäämisestä sekä toteusvaihtoehdoista. Raitiotie päätettin rakentaa vaiheittain ensin Partolaan ja sitten Suupalle äänin 25-18.
Tavoitteena on aloittaa rakentaminen joulukuussa 2024.
Ratikka on kasvun ja kehityksen mahdollistaja
Ratikka mahdollistaa Tampereen sekä Pirkkalan kasvun ja kehityksen monin tavoin. Sen lisäksi, että se tarjoaa uuden liikkumismuodon, se yhdistää kodit, koulut, työpaikat ja palvelut. Vetovoimainen kaupunkiseutu tarjoaa asukkailleen laadukkaita palveluita, viihtyisän ympäristön ja sujuvan arjen, jossa liikkuminen on vaivatonta.
Raitiotie on polku sujuvampaan ja puhtaampaan arkeen. Tampereen raitiotie rakennetaan sujuvoittamaan arkeasi. Sen myötä Tampereelle ja Pirkkalaan saadaan entistä tehokkaampi ja ympäristöystävällisempi joukkoliikenneväline. Esteettömään Ratikkaan on helppo nousta niin lastenvaunujen, pyörätuolin kuin kantamustenkin kanssa ja matkustaminen on mukavaa ilmastoinnin ja väljien tilojen ansiosta.
Ratikkatöiden myötä Tampereen katukuva uudistuu ja Tampereelle saadaan mm. täysin uusittu Hämeenkatu. Koska uuteen, kätevään, matkustusvälineeseen mahtuu kolme bussilastillista matkustajia, voidaan keskeisiltä pääkaduilta keskustasta ja Hervannasta vapauttaa tilaa kävelyyn, pyöräilyyn ja oleskeluun. Myös bussiliikenteen luotettavuus paranee syöttölinjoilla, kun bussireitit lyhenevät. Sen myötä mahdollisuudet sähköbussien hyödyntämiseen lyhyillä reiteillä paranevat. Vähäpäästöisempi joukkoliikenne tulee parantamaan ilmanlaatua Tampereen vilkkaasti liikennöidyillä alueilla.
Ratikka tarjoaa myös merkittäviä välillisiä päästövähennyksiä, joita syntyy, kun kaupunkirakennetta voidaan tiivistää ja joukkoliikenteen palveluja parantaa ja tarjota yhä useammille.
Ratikan vaikutukset Tampereeseen
Raitiotien rakentamisella on monenlaisia vaikutuksia Tampereen elinvoimaan. Vuosien 2016-2040 asuntorakentamisesta 70-75 % keskittyy raitiotievyöhykkeelle ja arvion mukaan vuonna 2025 n. 85 % ja vuonna 2040 n. 90 % Tampereen väestöstä asuu joukkoliikennevyöhykkeellä. Raitiotie mahdollistaa työpaikkakeskittymät ja synnyttää keskustahakuisille toiminnoille hyviä paikkoja keskustan ulkopuolelle, mm. Hervantaan, Turtolaan, Kalevaan ja Lielahteen. Arvion mukaan, vuonna 2040 kaupunkiseudun työpaikoista noin 50 % sijaitsee raitiotievyöhykkeellä.
Raitiotien rakentamisen tuo Tampereelle myös merkittäviä kiinteistötaloudellisia vaikutuksia. Raitiotien edellyttämä tiivis kaupunkirakenne tehostaa maankäyttöä ja raitiotie tuo ennakoitavuutta kiinteistökehityksen näkökulmasta. Raitiotiereitin varrella olevat kaupunginosat kiinnostavat sijoittajia. Raitiotien rakentaminen tuottaa kaupungille verotuloja rakennusaikana 7 M€ ja muun rakentamisen myötä tulevat vaikutukset ovat selvästi suurempia. Valtion investointituen lisäksi vaadittava Tampereen kaupungin oma panos palautuu kaksinkertaisena lisääntyvien lipputulojen, maanomistuksen arvonnousun, maankäytön tehostumisen hyödyn ja verotulojen kasvun vaikutuksesta.
Ratikka on itsessään elinkaari- ja liikennöintikustannuksilta edullinen, sillä rakenteilla ja vaunuilla on pitkä käyttöikä.
Rakentamisella on myös merkittäviä työllisyysvaikutuksia. Parhaimmillaan rakentamislohkoilla työskennellään noin 500 henkilön voimin. Käytettävistä alihankkijoista 60 % pirkanmaalaisia. Työmaan ulkopuolella rakentaminen työllistää myös materiaalitoimittajia ja tuotteiden valmistajia eri puolella Suomea. Liikennöinnin alettua työllisyysvaikutukset jatkuvat; Tampereen Ratikka tulee työllistämään noin 70 kuljettajaa, 10 liikenteenohjaajaa, lähes 20 asentajaa kalustohuoltoon sekä noin 20 työntekijää infran kunnossapitoon. Ratikka työllistää myös alihankkijoita tukemaan liikenteen sujumista.
Suunnitelmista todeksi
Tampereen Ratikan tarina alkoi jo yli sata vuotta sitten. Videolta näet, miten se alkoi ja miten kaupunkilaiset ottivat helmikuussa 2019 vastaan maketin, Ratikan todellisen kokoisen mallikappaleen.
Tutustu Tampereen Ratikkaan kalustopäällikkö Ali Huttusen johdolla
