Kukkien ”salaisen elämän” jäljillä Tampereen Turtolassa – Ratikan taiteen toinen maamerkkiteos rakentaa mosaiikeista yllättäviä kohtaamisia
Kukkien ”salaisen elämän” jäljillä Tampereen Turtolassa – Ratikan taiteen toinen maamerkkiteos rakentaa mosaiikeista yllättäviä kohtaamisia
Tampereen Ratikan taideohjelman, Ratikan taiteen, toinen maamerkkiteos on valmistunut Turtolan tukimuuriin Hervannan valtaväylän varrelle. Lasimosaiikkitekniikalla toteutettu teos ”Palaisinpa kukkana” on tamperelaisen taiteilija Jan Anderzénin (s. 1978) käsialaa. Teos on saanut inspiraationsa digitaalisen kuvakulttuurin yhteyksistä perinnekäsitöihin sekä tuoreesta kukkatutkimuksesta. Taitelija kertoo itse teoksestaan artikkelin lopussa olevalla videolla.
Tampereen Ratikan avoin portfoliohaku Turtolan tukimuurin sekä saman väylän varrelle sijoittuvien Rantatunnelin ja Kekkosentien sillan teoksien luomiseen keräsi viime vuonna yhteensä 164 hakemusta. Kiinnostuneita taiteilijoita tuli suomalaisten hakijoiden lisäksi runsaasti myös muista Pohjoismaista. Turtolan tukimuuriin taiteilijaksi valittiin tamperelainen Jan Anderźen. Ruotsalaisen taiteilija Katarina Löfströmin Kekkosentien sillan Movement no 1 valmistui maamerkkiteoksista ensimmäisenä heinäkuussa 2020.
Turtolan tukimuurin teos levittäytyy 15 erikokoisena mosaiikkialueena yhteensä yli 80 metrin matkalle. Muurin laatoittamattomiin osiin on maalattu kasvimaailmasta lainattuja muotoja, jotka nivovat kokonaisuuden yhteen. Tilaisuus päästä työstämään Turtolan tukimuuria kiinnosti Jan Anderźenia, sillä taiteilija on viettänyt lapsuutensa samoilla kulmilla.
Mosaiikkia käytetään usein puhekielessä kuvaamaan monikulttuurisuutta, mikä sointuu yhteen Anderzénin tarkoitusperien kanssa:
– Hyödynnän kuvissani usein toisteisia kuvioita, ornamentteja ja perinnekäsitöiden aiheita. Teoksissani yhdistelen aineksia erilaisista kuvakulttuureista ja pyrin aikaansaamaan kiehtovia harmonioita ja yllättäviä kohtaamisia.
Teoksen nimi Palaisinpa kukkana on lainaus amerikkalaisen musiikki-ikoni Stevie Wonderin laululyriikasta: ”Then how I wished that I could come back as a flower.” Teoksen taustalla piilee myös ajatus kasvien ”salaisesta elämästä”. Anderzén kiinnostui tutkimuksesta, jonka mukaan mehiläisten ääni lisää tiettyjen kukkien meden makeutta. Tutkijat kysyvät, voiko äänten vastaanottaminen vaikuttaa myös kukan muotoon.
Mosaiikkeihin sisältyy kolmiulotteisia haitarimaisia alueita, jotka kohoavat irti seinästä ja muuttuvat liikkeen ja katsojan sijainnin mukaan. Vilkkaasti liikennöidyllä paikalla sijaitseva teos toimii siten myös ratikan, bussin tai auton kyydistä tarkasteltuna.
– Toivon, että teos sulautuu sujuvasti osaksi paikallisten asukkaiden ympäristöä, niin ihmisten kuin muiden eliöiden, ja tarjoaa Turtolan pysäkkiä paljon käyttäville jotakin uutta oivallettavaa pitkäksi aikaa, Anderzén kertoo.
Taideteosta pääsee parhaiten ihailemaan käymällä paikan päällä Turtolassa, Hervannan valtaväylän varrella, Laulunsillan kohdalla tai tutustumalla taiteilijan videohaastatteluun alapuolelta tai osoitteessa https://youtu.be/bwzWgTbqQM0.
Lisätiedot:
Heini Orell
Koordinaattori
Frei Zimmer Oy
puh. 044 971 5158
heini.orell (at) freizimmer.fi
Antti Haukka
Projektipäällikkö
Tampereen kaupunki, Raitiotien kehitysohjelma
puh. 040 180 7096
antti.haukka (at) tampere.fi
Ratikan taide lyhyesti
Tampereen Ratikka valjastaa taiteen osaksi matkustuskokemusta. Ratikan taiteen päämääränä on luoda laadukas ja ympäristön viihtyisyyttä parantava kokonaisuus sekä raitiotien rakentamisen että Ratikan toiminnan aikana. Tällä hetkellä 58 taiteilijaa on osallistunut 17 taideprojektiin. Ratikan taiteen kokonaisuudesta vastaa Tampereen kaupungin raitiotien kehitysohjelma. Toteutusta koordinoi Frei Zimmer Oy. Lisätietoja:Ratikan taide
Lue myös:
Ratikan taiteen ensimmäinen maamerkkiteos saa Kekkosentien sillan eloon
Ratikan taide tuo maamerkin Vuohenojalle – maisemateoksen taidekilpailun voittaja on selvinnyt