8.3.2 Kiintoraide
Radan pituuskaltevuuden suunnittelu kuivatuksen kannalta kiintoraideosuuksilla käsitellään
kohdassa 4.3.1
Kiintoraiteen kuivatus suunnitellaan vastaavilla periaatteilla kuin kadun kuivatus, ottaen huomioon muutaman erityispiirteen. Katuosuuksilla kuivatustaso on lähtökohtaisestikaturakenteen alapinta. Kiintoraidealueilla rakennekerrosten kuivatuksessa käytetään salaojitusta ∅110 mm salaojaputkilla.
Urakiskoa käytettäessä kiskoura kerää hulevesiä, joten kiskourat tulee viemäröidä kiskokaivoilla. Normaalisti raiteen molemmat kiskot suunnitellaan samaan korkoon ja kiskojen väliin jäävät osuudet ja raiteiden väliin jäävä osuus toteutetaan hieman koholle, jolloin raidealueen vedet valuvat kiskouriin.
Kiskourien lisäksi kiintoraidelaatan pinta tulee kuivattaa tarpeen mukaan. Kokonaan asfaltoitavilla sekaliikennelaatan ja omalla kaistallaan olevilla raitiotielaatan osuuksilla raidelaatan pintaa ei tarvitse kuivattaa. Sekaliikennelaatoilla, joissa kaulusten väliin toteutetaan kiveys, kuivatetaan laatan yläpinta kourukaivojen kohdalla niihin yhdistettävillä putkilla.
Viherradalla vesi pääsee kiskojen välistä valumaan pois kiskojen alta. Viherradanpituuskaltevuuden ollessa alle 1 % tehdään viherradan laatan pintaan 1 %sivukaltevuudet. Viherraiteen ympäristössä olevilla nurmialueilla pintakuivatus suunnitellaan normaaleilla ritiläkaivoilla (tarvittaessa kupukansi), jotka on suunniteltukasvualustan yläpintaan. Viherraidelaattojen väliin jäävä tila kuivatetaan routaeristeitä käytettäessä salaojalla ja kaivoilla, jotka tulevat routaeristeen päälle.
Muokattu viimeksi: