8.2.2. Ratojen routivuus
Suunnittelussa on huomioitava raitiotien routivuus ja kuivatus. Mitoituspakkasmääränä käytetään F20 sepelirataosuuksilla ja F50 kiintoraideosuuksilla, pysäkeillä sekä vaihdealueilla. Routasuojaus hoidetaan joko riittävän paksuilla routimattomilla rakenteilla tai routalevyillä. Routimaton syvyys sorarakenteella on 1,95 m linjaosuuksilla ja 2,1 m vaihdealueilla. Mursketta käytettäessä tulee kerrospaksuuden olla 15 % suurempi. Routalevyjä ei lähtökohtaisesti käytetä kun rata on omalla väylällä tai sepeliraideosuudella. Jos avorataosuudella pohjamaa todetaan tutkimuksilla routimattomaksi, voidaan käyttää rakennekerrospaksuutta 1,15 m. Kiintoraiteen osuudella raitiotielle suunnitellaan routasuojaus, jos routivan pohjamaan osuuksilla kadun routimattomien rakennekerrosten paksuus on pienempi kuin 2,1 m. Routasuojauksen suunnittelussa tulee ottaa huomioon kadun kunnossapito- ja routimishistoria.
Routalevyjä käytettäessä mitoitusperuste on rakennekerrospaksuutta 2,1 m vastaava rakenne. Routalevyinä käytetään XPS-levyjä. Routalevyn alla tulee olla 300 mm routimatonta materiaalia. Routalevytyksen siirtymärakenteet raiteen suunnassa tehdään portaittain käyttäen vähintään 5 routalevyä kutakin routalevypaksuutta. Routalevypaksuutta 40 mm käytetään vain siirtymärakenteissa. Vanhat katurakenteissa mahdollisesti olevat routalevyt poistetaan, jos niiden kunto ja sijainti ei mahdollista hyödyntämistä rakenteessa.
Routakiilat voidaan tehdä routalevyillä, massanvaihdolla tai vaahtolasilla. Siirtymärakenteet eri kerrospaksuuden välillä tehdään kaltevuuteen 1:5. Risteysalueilla routasuojatun raitiotierakenteen ja katurakenteen väliin tehdään siirtymäkiila. Mitoituksessa tulee ottaa huomioon asfalttipäällysteen routanousujen kestävyys.
Muokattu viimeksi:
Muutoshistoria:
8.2.2. Ratojen routivuus
12.03.2024 Täydennetty vaatimuksia