7.1. Katutila ja kaupunkikuva
7.1.1. Kaupunkikuvaan liittyvät aikaisemmat ohjeet
Lähtökohtana on, että raitiotielinjan visuaalista ilmettä maisemassa ja kaupunkikuvassa pidetään yhtenäisenä myös jatko-osien suunnittelussa. Alla luetellut ohjeet on tehty Tampereen kaupungin alueelle.
Tampereen raitiotien katutilaohje (Tampereen kaupunki, kaupunkiympäristön kehittäminen, julkaisu 7/2015).
Ohjeen tavoitteena on luoda raitiotielle tavoitteellinen laatutaso, yhtenäiset suunnitteluperiaatteet ja yhtenäinen ilme, vaikka raitiotiekatujen luonne ja kaupunkikuvalliset ominaisuudet vaihtelevat eri rataosuuksilla. Ohje on joiltakin osin vanhentunut. Mitoitukseen ja teknisiin yksityiskohtiin liittyvät asiat ovat joiltakin osin muuttuneet ja tarkentuneet hankkeen edetessä. Katutilaohjeeseen on kuitenkin hyvä tutustua, koska siinä kaupunkikuvallisiin tekijöihin liittyviä näkökohtia on käsitelty laajemmasta näkökulmasta.
Tampereen raitiotiehanke: Vihersuunnittelun periaatteet. (Raitiotieallianssi 19.1.2016)
Katutilaohjetta täydentävä asiakirja.
Tuotekortit. Katumiljöön kalusteet, varusteet ja rakenteet (Raitiotieallianssi / SITO 30.8.2017)
Käytettävien materiaalien valintaan tarkoitettu asiakirja, jossa on ohjeistus esimerkiksi taitorakenteiden pintakäsittelyyn, varustevalintoihin ja käytettäviin väreihin. Asiakirjassa viitataan laatutasoltaan erilaisiin kaupunkikuvallisiin jaksoihin, jotka on kuvattu alla.
Tampereen raitiotien niityt. Rakennustapaohje. (Tampereen kaupunki/ProAgria Etelä-Suomi ry, MKN Maisemapalvelut 21.6.2016)
Ohje on laadittu Hervannan valtaväylän, Korkinmäen ja Iidesjärven maisemaan tulevien avoimien niittyjen rakentamista varten, mutta se on sovellettavissa myös muualla.
7.1.2. Kaupunkikuvalliset laatujaksot ja materiaalien valinta
Kunkin alueen suunnittelussa huomioidaan aikaisemmat suunnitteluvaiheet ja alueen asema kaupunkirakenteessa. Erityisesti ne toimenpiteet, jotka ulottuvat arvokohteiden läheisyyteen, tulee tehdä alueen kaupunkikuvalliset sekä maisema- ja luontoarvot säilyttäen. Myös rakennustöiden aikana tulee varmistaa riittävät toimenpiteet suojeltujen arvojen säilyttämiseksi.
Kaupunkirakenteen erilaisille jaksoille on määritetty suunnittelua ohjaavat laatujaksot. Näitä jaksotyyppejä on Tampereella neljä:
- Historiallinen ydinkeskusta
- Keskustajakso (kaupunkikuvan muutosjakso)
- Väljän kaupunkitilan jakso
- Omia kaupunkikuvallisia erityispiirteitä omaavat kaupunginosat, kuten Lielahti ja Hervanta.
Jaksoittain voidaan määrittää käytettävät materiaalien laatutasot, jotka ovat:
- Erittäin korkea
- Raitiotiellä, pysäkeillä ja liittymissä pinnoitteena käytetään luonnonkiveä.
- Korkea+
- Raitiotiellä ja pysäkeillä käytetään pääosin betonikiveä.
- Luonnonkiveä käytetään erityiskohteissa harkiten.
- Liittymäalueilla voidaan käyttää betonia ja asfalttia.
- Korkea
- Raitiotiellä käytetään pääosin betonia tai asfalttia tai nurmea.
- Pysäkkialueilla käytetään betonikiveä .
- Perus
- Raitiotiellä käytetään sepeliä.
- Pysäkit betonikiveä.
- Uudet väylät asfalttia.
Paitsi pintamateriaaleihin, laatutasoluokitusta sovelletaan myös käytettäviin varusteisiin ja kalusteisiin yhdessä Tuotekortit– asiakirjan kanssa. Kaupunkikuvallisesti keskeiset aukiot ja paikat voidaan määritellä kehitettäviksi erityiskohteiksi, , joissa katuympäristön laatutaso voi olla muuta hankeosaa korkeampi. Kaikki kaupunkikuvaan vaikuttavat seikat, kuten käytettävä pylväsmalli, pintamateriaalien, kalusteiden ja varusteiden valinnat, taitorakenteiden muoto ja ulkoasu, sekä niiden väritys tai muu pintakäsittelytapa on hankeosittain varmistettava tilaajalta. Katuympäristön laatutasokartta Tampereen raitiotien 1. toteutusvaiheesta liitteenä (liite 3).
7.1.3. Liittyminen ympäristöön
Raitiotien suunnittelualue on kapea ja sisältää pääosin vain raiteiden perustusten ja tarvittavien siltojen tai muiden taitorakenteiden rakentamisen vaatiman tilan. Raitiotien geometriavaatimukset sekä muut yhteystarpeet aiheuttavat kuitenkin sen, että kiskolinjan sovittaminen jo rakennettuun katutilaan ei useinkaan onnistu ilman katujärjestelyjen ja kadun sekä muun ympäristön tasausten muutoksia. Siltaympäristöissä rakennettava alue laajenee siltarakenteiden edellyttämien luiskausten ja tukirakenteiden myötä. Samoin maanalaisten putkien ja kaapelien siirtojen vuoksi työalue saattaa laajentua merkittävästi.
Pääperiaate on ennallistaa alueet laatutasoltaan nykyistä tasoa vastaavaksi, ellei alueelle ole suunnitteilla muita kaupunkirakenteen muutoksia tai merkittäviä kaupunkikuvaa muuttavia rakennushankkeita. Yleisesti raitiotien liittyminen ympäristöönsä on ratkaistava olemassa olevaan kaupunkikuvaan sopivalla tavalla.
7.1.4. Tilapäiset maisemahaitat
Työmaatukikohtia voi pitkällä linjalla olla useita ja niiden sijoitus voi olla ongelmallista kaupunkikuvan kannalta varsinkin tiiviissä kaupunkirakenteessa. Tukikohtien ja työmaan aikaisten varastoalueiden tilantarve on huomioitava hankkeen aikana myös liikenteen ja kulkuyhteyksien kannalta, ja siksi että niille varattava tila voi olla käytössä useita vuosia.
Ensisijaisesti pyritään löytämään paikat, joissa jo rakennettua ympäristöä tai luonnonympäristöä ei tarvitse muokata, ja joissa rakennelmat ja toiminnot aiheuttavat mahdollisimman vähän häiriötä asukkaille ja liikenteelle.
Muokattu viimeksi: