5.1.5. Etäisyys kiinteisiin esteisiin
Kiinteät esteet voidaan luokitella kolmeen eri luokkaan:
- jatkuviin kiinteisiin esteisiin,
- lyhyisiin esteisiin ja
- pistemäisiin kiinteisiin esteisiin.
Jatkuva este on pitkä ja se jatkuu raitiovaunuun nähden pituussuuntaisesti ja estää tai hankaloittaa näin ollen raitiovaunusta poistumisen. Pistemäinen este ei estä raitiovaunusta poistumista, koska este on mahdollista kiertää. Lyhyellä esteellä mahdollistetaan kaiteen sijoittaminen paikallisesti lähemmäs. Luokitellut esteet on esitetty kuvassa 5.1.5 a). Este ei saa muodostaa kiilautumisriskiä eli onnettomuustilanteessa mahdollisuutta, että auto kiilautuu raitiovaunun ja esteen väliin (ks. luku 5.1.6. Kiilautumisriskialue). Este voi sijaita lähellä maanpintaa tai raitiovaunun yläosan korkeudella (esimerkiksi sillan rakenne), jolloin suojaetäisyys voi olla vähäisempi, kunhan pelastustila (pelastustilan mitoitus luku 5.1.7) on kuitenkin riittävä. Lisäksi sähköturvallisuus- ja maadoitusasiat huomioidaan aina erikseen. Raiteen lähellä olevia jatkuvia rakenteita pitää välttää myös siksi, että ne kaventavat lumitiloja ja vaikeuttavat siten talvikunnossapitoa.
Taulukossa 5.1.5 a) on esitetty kunkin esteen vähimmäisetäisyys (tunnus = A) lähimmän raiteen aukean tilan ulottuman reunasta linjaosuuksilla. Taulukon arvon lisäksi tulee huomioida erikseen raiteen kaarre- ja kallistuslisät (=e). Ensisijaisesti pyritään käyttämään suositusarvoja. Lyhyen kiinteän esteen käyttämistä tulee välttää, tämä on tarkoitettu ainoastaan linjaosuuden ja pysäkkialueen rajapintaan. Raitiotiepysäkkien osalta vaaditut mitat ja minimietäisyydet rakenteisiin on käsitelty luvussa 6.
Ympäristö | Suositusarvo | Normaaliarvo | Ääriarvo | |
Pistem. | Pylväät, reunapylväät kaksoisraiteen reunoilla | A ≥ 400 | 400 > A ≥ 250 | 250 > A ≥ 100 |
Pylväät, keskipylväät kaksoisraiteen välissä | A ≥ 250 | 250 > A ≥ 150 | 150 > A ≥ 100 | |
Siltapilarit ja muut pistemäiset kiinteät rakenteet | A ≥ 800 | 800 > A ≥ 700 | 700 > A ≥ 100 | |
Myötäävät pollarit (H=1000mm) | A ≥ 100 | A ≥ 100 | 100 > A ≥ -70 | |
Varikon rakennusten oviaukot | A ≥ 100 | A ≥ 0 | A = 0 | |
Puut | Oma taulukko | |||
Lyhyt | Kaide tai aita lyhyellä matkalla (alle 9 m) pysäkin ja linjan rajakohdassa pelastustilassa | A ≥ 400 | 400 > A ≥ 250 | A = 250 |
Muu lyhyt (alle 9 m) kiinteä este pelastustilassa | A ≥ 800 | 800 > A ≥ 700 | A = 700 | |
Muu lyhyt (alle 9 m) kiinteä este pelastustilan ulkopuolella | A ≥ 800 | 800 > A ≥ 700 | 700 > A ≥ 100 | |
Jatkuva | Aita tai kaide, h ≤ 500 mm | A ≥ 800 | 800 > A ≥ 700 | 700 > A ≥ 250 |
Aita tai kaide, h > 500 mm | A ≥ 800 | 800 > A ≥ 700 | A = 700 | |
Muu jatkuva (yli 9 m) kiinteä este pelastustilassa | A ≥ 800 | 800 > A ≥ 700 | A = 700 | |
Muu jatkuva (yli 9 m) kiinteä este pelastustilan ulkopuolella | A ≥ 800 | 800 > A ≥ 700 | 700 > A ≥ 100 |
Jatkuva kiinteä este on pitkänomainen ja vaarantaa raitiovaunusta poistumisen. Linjaosuudella pelastustilan on mahduttava aukean tilan ulottuman viereen. Kiinteän esteen ollessa yli 9 metriä pitkä, on tilavarausmitoituksessa huomioitava evakuointitila ks. luku 5.1.8. Evakuointitila.
Aukean tilan ulottumasta kiinteän esteen ollessa enintään 9 metriä pitkä, puhutaan lyhyestä esteestä. Etäisyys lyhyestä esteestä reunaan tulee olla vähintään 250 mm. Jatkuva ja lyhyt kiinteä este on esitetty kuvassa 5.1.5 a).
Pistemäiseksi kiinteäksi esteeksi luokitellaan esteet, joiden leveys tai halkaisija on enintään 1 000 mm ja joiden vierestä pääsee esteettä poistumaan vaunusta. Pylväs ja sillan pilari ovat esimerkkejä pistemäisistä kiinteistä esteistä.
Kuvassa 5.1.5 b) on esitetty etäisyys keski- ja reunapylväisiin. Pylväiden vaatima etäisyys aukean tilan ulottuman reunasta suositellaan olevan vähintään 400 mm + e ja vähimmäisetäisyys tulee olla 100 mm + e. Pylväät voidaan sijoittaa pelastustilaan ja sijainnin suunnittelussa tulee huomioida kiilautumisriski onnettomuustilanteissa.
Vaikka puita pidetään pistemäisenä esteenä, ne tulee sijoittaa aina vähintään etäisyydelle A = 2000/1800/1500 mm. Kuvassa 5.1.5 c) on esitetty suositusetäisyys rata-alueen läheisyydessä olevaan katupuuhun, kun raitiotietä suunnitellaan pääosin rakentamattomalle alueelle. Taulukossa 5.1.5 b) on esitetty myös vähimmäisetäisyydet (=ääriarvo). Mittauspiste on puun rungon keskikohdassa. Taulukon arvon lisäksi tulee huomioida erikseen raiteen kaarre- ja kallistuslisät (= e). Kasvusto ei saa tulla aukean tilan ulottuman eikä pelastustilan sisäpuolelle, mikä otetaan huomioon jatkossa myös katupuiden hoidossa. Katupuiden asettelua suunniteltaessa tulee myös ottaa huomioon raitiovaunun näkemävaatimukset.
Lehtipuiden osalta, kasvuston ulottumisen lisäksi, kiskoille putoavien lehtien aiheuttama liukkaus, ns. lehtikeli, aiheuttaa raitiotieliikenteelle ongelmia. Tämä on otettava huomioon varsinkin, kun raitiotien pituuskaltevuus on merkittävän suuri. Lehtien aiheuttama liukkaus huomioidaan siten, että ääriarvovaatimusta kasvatetaan 1000 mm, kun raitiotien pituuskaltevuus on 2-4 % ja 2000 mm, kun raitiotien pituuskaltevuus on 4-6 %. Jos puita kuitenkin esimerkiksi kaupunkikuvallisista syistä halutaan istuttaa, eikä tilaa ei ole kadun poikkisuunnassa, voidaan lehtien määrää vähentää myös kasvattamalla puiden keskinäistä etäisyyttä pituussuunnassa, tai valita puulajiksi pylväsmäisiä puulajikkeita joiden tuottama lehtimassa on kantalajeja pienempi. Sopivat etäisyydet riippuvat puulajista ja nämä ratkaisut on tehtävä tapauskohtaisesti.
Ympäristö | Suositusarvo | Normaaliarvo | Ääriarvo | |
Rakentamattoman alueen kaavoituksessa ja suunnittelussa | Puut yleisesti | A ≥ 3000 | 3000 >A ≥ 2000 | A = 2000 |
Kapealatvaiset ja pienet puut | A ≥ 2500 | 2500 >A ≥ 1500 | A = 1500 | |
Rakennetun alueen kaavoituksessa ja suunnittelussa | Puut yleisesti | A ≥ 2500 | 2500 >A ≥ 1800 | A = 1800 |
Kapealatvaiset ja pienet puut | A ≥ 2000 | 2000 >A ≥ 1500 | A = 1500 | |
A = vapaa tila puun ja ATU:n välissä |
Pensaat istutetaan niin kauas, etteivät pensaat kasva pelastustilan sisäpuolelle. Mikäli pensaita halutaan sijoittaa pelastustilan välittömään läheisyyteen, on valittava leikkausta kestäviä pensaslajikkeita ja leikkaustarve on huomioitava pensaiden hoidossa. Isojen pensaiden käyttöä, raitiotieväylän vieressä on vältettävä näkemäesteen luoman allejääntiriskin vuoksi. Kuvassa 5.1.5 d) on esitetty vähimmäisetäisyys pensaille raitiotien läheisyydessä.
Puiden ja pensaiden suunnittelussa tulee ottaa huomioon riittävät lumitilat. Raitiotien ja liikenneväylän välisillä viherkaistoilla, joihin suunnitellaan matalaa kasvillisuutta, tulee mahdollisuuksien mukaisesti suosia perennoja pensaiden sijaan lumitilojen kasvattamiseksi ja kunnossapidon helpottamiseksi. Puita ei tule suunnitella kohtiin, joissa on merkittävä tarve lumitilalle, kuten esimerkiksi aivan pysäkkilaiturien päihin.
Muokattu viimeksi:
Muutoshistoria:
5.1.5. Etäisyys kiinteisiin esteisiin
17.11.2022 Taulukkoon 5.1.5 a) päivitetty etäisyyksien arvot aukean tilan ulottuman reunasta myötäävään pollariin. Päivitetty lumitiloja koskeva ohjeistus puiden ja pensaiden suunnittelua varten.
30.11.2023 Lisätty myötäävät pollarit ääriarvon alaraja ”-70”.