3.4. Liikenneturvallisuus
Liikenneturvallisuus on otettava huomioon kaikissa suunnitteluratkaisuissa ja toteuttamistavoissa, mikä vaatii jatkuvaa ja järjestelmällistä työtä. Tämä ohje antaa lähtökohdat turvallisiin suunnitteluratkaisuihin. Jos suositelluista ratkaisuista ja mitoitusarvoista poiketaan, eivät poikkeamat saa heikentää turvallisuutta.
Raitiotien turvallisuussuunnittelu poikkeaa periaatteiltaan sekä linja-autojen ja muun tie- ja katuliikenteen että junaliikenteen turvallisuussuunnittelusta. Raitiotieliikenteen turvallisuussuunnittelu perustuu siihen, että tiedossa olevat riskit hallitaan ja raitiotie pyritään suunnittelemaan koko matkaltaan rakenteellisesti turvalliseksi. Junaliikenteestä raitiotieliikenne poikkeaa siten, että lähtökohtaisesti tekniset järjestelmät eivät tee päätöksiä kuljettajan puolesta. Raitiovaunun ohjaaminen perustuu kuljettajan näkemään.
Turvallisuutta edistäviä suunnitteluperiaatteita ovat:
- Riittävä etäisyys ja rakenteellinen erottelu (korkeusero, pintarakenne tai kaide) raitiotien ja muun liikenteen välillä, jottei tapahdu sivusuuntaisia törmäyksiä.
- Jalankulun ja pyöräilyn reittisuunnittelu siten, että ylitykset raitiotien kanssa suunnitellaan luonteviin kohtiin jalankulun ja pyöräilyn reittien kannalta.
- Raiteen ympäristörakenteiden toteuttaminen kasvillisuuden, radan pintarakenteiden, aitojen ja muiden väylien linjauksella siten, että raitiotieradalle ei voi päätyä vahingossa, eikä raitiotietä ole houkuttelevaa ylittää muualta kuin suunniteltujen ylityspaikkojen ja suojateiden kohdalta.
- Risteämisten suunnittelu siten, että ne tukevat rakenteellisesti raitiovaunun kuljettajan ja muiden kulkumuotojen toistensa havaitsemista, konfliktitilanteiden välttämistä ja jotta kulkijat kykenevät antamaan raitiovaunulle häiriöttömän kulun.
Onnettomuusriskin pienentämiseksi raitiotien nopeus on mukautettava ympäristöön sopivaksi. Kulkumuodot erotellaan toisistaan tarpeeksi laadukkaasti ja selkeästi. Erityistä huomiota on kiinnitettävä eri kulkumuotojen risteämiskohtiin. Suunnitteluratkaisuissa tulee huomioida myös erityisryhmät, kuten näkö- ja liikuntarajoitteiset, tekemällä muun muassa pysäkeistä ja niiden ympäristöstä esteettömät.
Suunnittelussa on tunnistettava kohteen liikenneturvallisuuden kannalta haastavat erityiskohteet ja pohdittava niille vaihtoehtoisia ratkaisuja. Lisäksi suunnitelmille on hyvä tehdä liikenneturvallisuusauditointi, jossa tuodaan asiantuntijan toimesta esille kohteet, joissa on vielä mahdollisuus parantaa turvallisuutta.
Suunnitelmasta tulee tarkistaa raitiotien turvalliseen liikennöintiin vaikuttavat seuraavat asiat:
- Raidealue on riittävästi eroteltu muusta liikenteestä (esimerkiksi erotuskaistalla, kaiteella tai reunakivellä).
- Raitiovaunun aukean tilan ulottumassa ei ole kiinteitä esteitä.
- Raitiotieylitysten sijainnit ovat optimaaliset eikä jalankulkijoilla tai pyöräilijöillä ole erityistä tarvetta ylittää raiteita muualta.
- Risteämissä on riittävät näkemät kaikilla kulkumuodoilla.
- Jalankulkijoilla ja pyöräilijöillä on riittävät odotustilat (vähintään 2,5 m) ennen raitiotien tai viereisten ajoratojen ylityksiä.
- Raitiotien ja muiden väylien yhtenäisen ylityksen pituus on lyhyt (enintään 7 m).
- Pyöräliikenteen nopeus raitiotien ylityksessä on kohtuullinen.
- Pyöräilijöiden raitiotien ylityksessä kiskonylityskulma on lähellä 90 astetta (100 goonia).
- Ajoneuvojen kääntyminen raiteiden yli on sallittu vain kääntyvien kaistan kautta liikennevalo-ohjattuna.
- Onnettomuustilanteessa ei ole autojen kiilautumisen riskiä raitiovaunun ja kiinteän esteen väliin.
- Ajoneuvoliikenne ei ohjaudu vahingossa liittymissä ja risteämiskohdissa raitiotielle.
- Ei ole raitiotietä ylittäviä tonttiliittymiä tai niiden turvallisuus on varmistettu.
- Liittymissä ja risteämispaikoissa on riittävä liikenteenohjaus, esimerkiksi liikennevalot, eri kulkumuotojen turvallisen ja sujuvan liikenteen varmistamiseksi.
- Pysäkin odotustila on riittävän leveä.
- Pysäkin odotustilan takareuna on eroteltu muusta liikenteestä.
- Pysäkki ja sen ympäristö ovat esteettömät.
Tarkempia arvoja yllä olevan listauksen kohtien tarkastelulle on esitetty liitteessä 2, Taulukko suunnitelmien liikenneturvallisuustarkasteluun. Siinä noudatettavat periaatteet ja mitoitusarvot on jaettu raitiotien eri nopeustasoille 20 km/h tai alle, 25-40 km/h ja yli 40 km/h.
Koko linjaosuudella tulee myös huolehtia riittävästä valaistuksesta. Tärkeimmissä risteämiskohteissa voidaan käyttää lisäksi tehostusvalaistusta. Myös rakentamisenaikaisten liikennejärjestelyiden turvallisen toteuttamisen mahdollisuudet tulee varmistaa raitiotietä suunniteltaessa. Liikenneinfrastruktuurin lisäksi liikenneturvallisuuteen vaikuttavat kaluston ominaisuudet, kulunvalvontajärjestelmä, kuljettajien ajotapa ja keliolosuhteet sekä muilla kulkumuodoilla kulkevien liikennekäyttäytyminen.
1.6.2020 voimaan tulleessa tieliikennelain (729/2018) mukaan, erikseen säädettyjä poikkeuksia lukuun ottamatta, muun liikenteen on annettava raitiovaunulle esteetön kulku. Piha-, kävely- ja pyöräkadulla raitiovaunun on noudatettava ajoneuvojen kuljettamista vastaavia rajoituksia. Suojatietä lähestyvällä raitiovaunulla on ajettava sellaisella nopeudella, että sen voi tarvittaessa pysäyttää ennen suojatietä. Jalankulkijalle, joka on suojatiellä tai valmistautuu menemään sille, on annettava esteetön kulku. Raitiovaunun väistämisvelvollisuus voidaan osoittaa myös liikennemerkillä. Aikomus noudattaa väistämisvelvollisuutta on selvästi ja hyvissä ajoin osoitettava nopeutta vähentämällä tai pysähtymällä. Muun liikenteen kanssa yhteisellä ajokaistalla raitiovaunua saa peruuttaa tai kuljettaa muuta liikennettä vastaan vain, jos erityiset olosuhteet sitä vaativat ja se ei vaaranna turvallisuutta eikä haittaa tarpeettomasti muuta liikennettä. Uudistuksessa myös raitiovaunun kuljettamista koskevia sääntöjä täsmennettiin edelliseen vuoden 1981 lakiin nähden. Uudessa laissa raitiovaunulla tarkoitetaan kiskoilla kulkevaa pakko-ohjattua laitetta, joka liikennöi raitiorataverkolla. Raitiovaunun kuljettaja on tienkäyttäjä, jota koskee sujuvan ja turvallisen liikenteen edistämisen velvoite. Kuljettajan tulee ennakoida toisten tienkäyttäjien toimintaa vaaran ja vahingon välttämiseksi. Raitiovaunu on voitava pysäyttää edessä olevan tien näkyvällä osalla ja kaikissa ennalta arvattavissa tilanteissa.
Muokattu viimeksi: