10.1.1 Sähkönsyöttöasemat ja raitiotien syöttöjärjestelmä
Sähkönsyöttöasemat liitetään paikallisen sähköverkkoyhtiön keskijänniteverkkoon. Syöttöasemalla paikallisesta sähköverkosta saatava 20 kV vaihtovirta muutetaan raitiotien sähkönsyöttöverkon käyttämäksi 750 VDC tasasähköksi standardin SFS-EN 50163 taulukon 1 mukaisella vaihteluvälillä. Vaunun ja ratasähköverkon sovituksessa sovelletaan standardia SFS-EN 50388-1:2022 ja IEC 60850:2014.
Asemat varustetaan ensisijaisesti pien- ja keskijänniteliittymällä, mutta mikäli tämä ei ole mahdollista, sijoitetaan asemalle omakäyttömuuntaja.
Syöttöasemien rakennuksiin varataan tilaa radan muiden järjestelmien tekniikalle, joten asemille on tehtävä tilavaraus myös niihin sijoitettavien rataverkon suoja- ja valvontalaitteille sekä muille teknisten järjestelmien laitteistoille. Sähkönsyöttöasemien sijoittamiseen radan varrelle vaikuttavat oleellisesti järjestelmälle asetetut luotettavuuskriteerit sekä virrantarve, jota määrittää liikennöivä kalusto ja rataosuuden liikennöinnille suunniteltu vuoroväli.
Asemien määrä mitoitetaan liikenteen tarvitseman sähkönsyötön simuloinnilla siten, että järjestelmä toimii yhden syöttöaseman vian tai huollon aikana eikä aiheuta merkittävää muutosta aikataulun mukaiseen liikennöintiin. Mitoituksessa käytettävät lähtötiedot ja raja-arvot (mm. rata, kalusto, radan pysty- ja vaakageometria, liikennöintimäärä, liikennevalojen aiheuttamat hidastukset, seisonta-ajat) määritetään hankkeen sisällön määrityksessä.
Varikon syöttöasemaa ei kahdenneta, mutta varikon syöttöasema on mahdollista korvata poikkeustilanteessa linjan varasyötöllä, joka mahdollistaa varikon rajoitetun toiminnan.
Syöttöasemarakennukset suunnitellaan ympäristöön sopiviksi. Syöttöaseman sijaintipaikan valinnassa ja rakennuksen sijoittamisessa sille varatulle tontille otetaan huomioon myös sähkönsyöttöasemasta aiheutuva melu.
Syöttöasemien sijoittelu ja eri komponenttien mitoitus ja optimointi tehdään rataverkon simulointien tai laskennan perusteella. Laukaisusiirtojärjestelmä tulee toteuttaa omana järjestelmänään ja sen toiminta pitää olla riippumaton ratajohdon kaukokäytöstä tai syöttöaseman paikallisautomaatiosta. Hajavirroille tulee olla seurantajärjestelmä. Seurantajärjestelmä liitetään kaukokäyttöjärjestelmään.
Sähköenergia, joka käytetään sähköisen raideliikenteen välittömässä käytössä, mitataan erikseen. Tasasuunninmuuntajan kautta kulkeva sähköenergia mitataan keskijänniteverkosta.
Raitiotien sähkönsyöttöasemat ja sähköverkon muuntamot rakennetaan fyysisesti erilleen. Vähimmäisetäisyys määritetään tapauskohtaisesti huomioiden VATU-alueet, laitteistojen aiheuttamat fyysiset etäisyysrajoitteet sekä palo- ja pelastusturvallisuus.
Muokattu viimeksi:
Muutoshistoria:
10.1.1 Sähkönsyöttöasemat ja raitiotien syöttöjärjestelmä
15.02.2023 Lisätty kappale sähkönsyöttöaseman ja sähköverkon muuntamon välisestä etäisyyssuosituksesta.