Eron huomaa. Koska Ratikka kulkee omalla väylällään, muusta liikenteestä johtuvia jarrutuksia ja kiihdytyksiä ei juurikaan tule. Tienä raitiotie on myös tasainen, eikä töyssyjä juuri ole. Vaunu kiihtyy ja hidastuu tasaisesti.

TÄRKEÄÄ! Pidä aina kiinni tangosta tai lenkistä, jos matkustat Ratikassa seisten. Ota tukea myös maksaessasi tai liikkuessasi Ratikassa.

Kyllä, tavoitteena on aidosti esteetön ja turvallinen raitiotiejärjestelmä myös heille. Erilaiset kuntalaisryhmät ovat arvioineet vaunujen tilojen ja ratkaisujen käytettävyyttä suunnitteluvaiheessa. Mukana arvioimassa on ollut laaja joukko eri tavoilla liikuntarajoitteisia tamperelaisia. Vaunun sisustusratkaisuissa on panostettu esteettömyyteen ja mm. huononäköisten ja näkövammaisten tarpeet on huomioitu.

Ratikassa on erityisesti huomioitu jalankulkijaturvallisuus. Keulan muoto ja puskurin sijainti on suunniteltu mahdollisimman turvallisiksi. Havaittavuuteen vaikuttavat erityisesti vaunun väri ja valaistus. Ne takaavat, että vaunun havaittavuus on hyvä kaikissa olosuhteissa ja eri vuorokauden aikoina.

Myös kulkemisen sujuvuuteen on kiinnitetty erityistä huomiota. Esimerkiksi vaunuun siirtyminen on esteetöntä: laiturin ja vaunun väli on vain 4 cm. Myös pysäkit ovat hyvin valaistut, ja niille kulku on esteetöntä.

Vaunun sisäosien suunnittelussa turvallisuus ja matkustusmukavuus on huomioitu monin tavoin. Matkustamo on valoisa ja avara. Kaiteet ja kahvat on sijoiteltu niin, että ne ovat eri kokoisten matkustajien ulottuvilla. Matkustamossa ei ole myöskään teräviä kulmia. Vaunuissa on lisäksi kameravalvonta, jolloin Ratikan kuljettaja pystyy seuraamaan reaaliaikaisesti, mitä vaunuissa tapahtuu.

Turvalliseksi Ratikan tekee myös sen tasainen kyyti. Kun muu liikenne ei vaikuta niin paljon Ratikan liikkumiseen, vauhti kiihtyy ja hidastuu tasaisesti. Kaupunkialueella vauhti on kohtuullisen hidasta: Ratikka kulkee noin kahtakymppiä, mikä myös osaltaan varmistaa turvallisen kulun.

Vaunun ja erityisesti sen keulan erilaisia värityksiä tutkittiin malleilla suunnittelu- ja muotoiluvaiheessa. Johtopäätös oli, että vaunun havaittavuus – erityisesti vaikeissa olosuhteissa – luodaan viimekädessä valoilla. Vaunu on hyvin valaistu ja suunniteltu helposti havaittavaksi. Ratikan ajovaloihin ja sivulla oleviin huomiovaloihin sovelletaan maantieliikenteen vaatimuksia. Tuulilasin alalaitaan on sijoitettu LED-huomiovaloraita ja yläosaan voimakkaasti valaistu linjakilpi, jotka luovat voimakkaan kontrastin tummaa taustaa vasten. Ajovaloina ovat hyvin näkyvät LED-valot.

Jää paikan päälle selvittämään vahingot. Täytä Ratikankuljettajan kanssa tapahtumailmoitus, johon kirjataan vahingot ja yhteystiedot. Tee vahinkoilmoitus omalle vakuutusyhtiölle.

Raitiovaununussa on panostettu lastenvaunutilaan. Vaunu on bussiin verrattuna suuri ja lastenvaunuille on varattu paikat vaunujen varsin väljistä monitoimitiloista. Tavoitteena on aidosti esteetön Ratikka, joka on esteetön myös perheen pienimmille.

Ratikassa on paikka 12 lastenvaunulle tai 6 isolle pyörätuolille, 6 paikkaa polkupyörälle ja 4 paikkaa opaskoiran kanssa matkustavalle. Kaikki mainitut eivät mahdu vaunun monitoimialueelle samaan aikaan, mutta 50 neliömetrille (vapaa lattiatila) mahtuu kyllä monenlaista matkustajaa. Istumapaikkoja Ratikassa on kaikkinensa 104. Enimmillään Ratikassa on tilaa 264 matkustajalle.

Tampereen Ratikka on ilmastoitu. Sisälämpötila pyritään pitämään viileänä, vaikka ulkona olisi helle. Ilmastoinnin lisäksi vaunuissa on muitakin lämmityskeinoja kylmän talven varalle.

Helsingin ratikasta poiketen Tampereen Ratikka kulkee molempiin suuntiin. Kun ovet eivät ole kohdakkain, saadaan liikkumisesta sujuvampaa. Esimerkiksi pyörätuolipaikalta on tällä ratkaisulla mahdollisimman lyhyt matka Ratikan ovelle. Ratkaisuna tämä on ainutlaatuisen tamperelainen, eikä meillä ole tiedossa, että sitä olisi jossakin muualla maailmassa.

Penkit on valmistettu laminaatista, joiden puukuvio on tuomi. Oikea puu ei kestäisi käytössä ja pinnan puhtaanapito olisi mahdotonta. Oikea puu ei myöskään täytä raideliikennekaluston materiaaleille asetettuja palonkestovaatimuksia.

Tampereen Ratikan kuosisuunnittelija on muotoilija (AMK) Laura Gröndahl. Kuosisuunnittelijan valinta tehtiin sekä juryn äänien että verkossa ja Tampereen Ratikan Maketti-näyttelyssä annettujen yleisöäänien perusteella.

Kuosissa on nähtävillä muun muassa Pirkanmaan maakuntalintu västäräkki ja tuomi, joka on Pirkanmaalla sekä maakuntapuu että -kukka. Lisäksi kuosissa on nähtävillä esim. Ratikka ja sydän.

Ratikan ikkunoista voi lueskella Kirsi Kunnaksen, Jari Mäkipään, Salla Simukan, Lukas Jokilehdon, Pekka Kytömäen ja Milja Niemen sanataidetta. Kokonaisuuden on kuratoinut Sanataideyhdistys Yöstäjät ja tekstit on kirjoitettu Emil Bertellin suunnittelemalla Hervanta-fontilla. Sanataide on osa Ratikan taide -ohjelmaa.

Raitiovaunun väristä äänestettiin Tampereen päivän 2018 -tapahtumaviikonlopun yhteydessä järjestetyssä yleisöäänestyksessä. Punainen väri sai 13867 ääntä, joka oli 59 prosenttia kaikista annetuista äänistä. Vaaleansininen, joka oli toinen värivaihtoehto ratikan pääväriksi, sai 9711 ääntä. Näin ollen Tampereen katukuvassa nähdään punainen Ratikka. 

Tampereen Ratikka on ainutlaatuinen vaunujen nimiä myöten. Tampereen raitiovaunut päätettiin nimetä niiden saapumispäivänä kalenterista löytyvien nimien perusteella. Osa vaunuista sai valmiiksi nimen ja osan nimistä sai äänestää yleisö.

Ohessa lista valituista vaunujen nimistä:

TRO01 Lyyli
TRO02 Valma
TRO03 Saaga
TRO04 Lempi
TRO05 Iisakki
TRO06 Visa
TRO07 Helinä
TRO08 Atro
TRO09 Aava
TRO10 Tellervo
TRO11 Tuure
TRO12 Kukka
TRO13 Ritva
TRO14 Ensio
TRO15 Urho
TRO16 Päiviö
TRO17 Aliisa
TRO18 Olga
TRO19 Veera
TRO20 Hilla
TRO21 Martta
TRO 22 Pirkka

Raitiovaunut ovat suomalaista tekoa. Transtech suunnittelee vaunut Oulussa ja valmistaa ne Otanmäen tehtaalla, Kajaanin kupeessa. Vaunujen muotoilun ja värityksen suunnittelee turkulainen Idis Design.

Koska Tampereen Ratikan vaunut ovat kahteen suuntaan ajettavia, päätepysäkillä suunnan muutos hoituu vaihteella, joka sijaitsee laiturin jälkeen. Kun matkustajat ovat jääneet Santalahden pysäkillä pois, vaunu jatkaa matkaa eteenpäin pistoraidetta, kunnes pääsee vaihtamaan toiselle raiteelle. Kulkusuunnan muuttuessa vaihtuvat myös keulan ja perän valot sekä linjanäyttöjen sisältö.

Ratikka tarvitsee sähköä kulkeakseen, mutta siinä on myös oma akusto. Siitä saavat virtaa ohjaamon laitteet, ilmastointi ja vaunun valaistus. Ratikka voi tarvittaessa ajaa akuillaan ilman ajolankaa noin 200 metriä, esimerkiksi varikolla. Suunnittelussa ollaan varauduttu siihen, että vaunuihin voidaan lisätä akkuja energian varastoinnin teknologian kehittyessä.

Tampereen rataverkko on aika mäkinen. Suurin kaltevuus on Hermiankadun seitsemän prosenttia, ja monia neljän prosentin kaltevuuden paikkoja löytyy myös. Vaunu jaksaa kyllä kulkea mäen, vaikka vain kolme neljästä telistä olisi käytössä. Vaunussa on myös sutimisenestojärjestelmä, joka varmistaa sen, että pito on kaikilla pyörillä. Luistonestojärjestelmä estää pyörien lukkiintumisen. Liukkaalla kelillä otetaan käyttöön vaunun kitkaa lisäävä hiekoitusjärjestelmä. Puiden lehtien ja muun aineksen poistaminen raiteilta on normaali käytäntö.

Ratikan älykkyys on erityisesti palveluja, esimerkiksi kännykkään tulevaa ajantasaista tietoa Ratikan täyttöasteesta ja erikoispaikoista. Tavoitteena on helpottaa ihmisten liikkumista.

Vaunut valmistavalla Transtech on käynnistänyt oma älyratikka-hankkeen, jonka tavoitteena on kehittää autonomisesti kulkeva ratikka vuoteen 2030 mennessä. Ohjelman myötä älykästä toimintaa rakentuu Ratikkaan vaiheittain – ensimmäisessä vaiheessa ratikka voisi kulkea ilman kuljettajaa esimerkiksi varikolla.

Sähköllä kulkevana Ratikka ei itsessään aiheuta päästöjä. Vaunun suunnittelussa energia- ja materiaalitehokkuus on toiminut läpileikkaavana perusteena. Valaistus toteutetaan LED-valoilla ja vaunun rakennusmateriaalit ovat lähes kokonaan kierrätettäviä. Lue lisää Ratikan ympäristövaikutuksista.

Hervannassa kahden raidekiskon väli on kapeimmillaan noin 1,7 metriä. Jos kaksi Ratikkaa ohittavat toisensa esimerkiksi Kanjoninkadun pysäkin kohdalla, vaunujen väliin jää vielä noin 0,5 metriä.

Bussien ja Ratikoiden pysäkit sijaitsevat samalla laiturilla. Laiturin toisella puolella on bussipysäkki ja toisella puolella Ratikkapysäkki, joten siirtymä ei ole pitkä.

Pysäkkien paikkoja hahmoteltiin jo kaavavaiheessa. Radan profiili määrittää niiden lopullisen sijainnin. Tarkkaan sijaintiin vaikuttavat mm. kaarteet ja teiden risteykset. Pysäkki ei voi olla heti kaarteen jälkeen, jotta Ratikka mahtuu pysäkille suorana, eikä tuki risteystä.

Raitiotien pysäkit voit katsoa PDF-muodossa tai  Oskari-karttapalvelusta: > Karttatasot -> Joukkoliikenne -> Raitiotiepysäkkien tilavaraukset vaihe 1 (2017).

Vuohenojan kohdalle toteutetaan raitiotien rakentamisen tässä vaiheessa pysäkkivaraus. Kyseinen pysäkki on ollut raitiotien yleissuunnitelmavaiheessa mukana pysäkkikohtaisessa matkustajamäärätarkastelussa, ja silloin on todettu, että Palvaanniemen ja Vuohenojan maankäyttö ja asukasmäärä eivät tällä hetkellä riitä raitiotiepysäkin käyttöönottoon. Alueella ei myöskään sijaitse merkittäviä palvelu- tai työpaikkakohteita. Raitiovaunu pysähtyy aina joka pysäkillä, joten kaikilla pysäkeillä täytyy olla riittävän suuri käyttäjäpohja. Jos pysäkkejä on liian paljon, niin matka-aikaa ei saada kilpailukykyiseksi, koska jokainen pysähdys vie vähintään minuutin. Paikalla on kuitenkin haluttu säilyttää pysäkkivaraus, joka antaa mahdollisuuden raitiotiepysäkin toteuttamiselle, jos se myöhemmin katsotaan tarpeelliseksi.

Vuohenojan kohdalla tehokasta joukkoliikennepalvelua tarjotaan jatkossakin Messukyläntien puolella.

Huhtikuussa 2019 tehty päätös vuoden 2021 linjastosta määrittelee joukkoliikenteen palvelutason ja linjareitit. Lisätietoa löytyy täältä: http://joukkoliikenne.tampere.fi/ohjeita-ja-tietoa/linjasto2021.html

Raitiotien suunnittelussa on käyty läpi myös eri vaihtoehdot liikennöidä kaupallista liikennettä Hermiankadun pysäkille. Tarkastelun pohjalta esitettiin, että kokonaisuuden kannalta järkevintä on aloittaa kaupallinen liikennöinti Hermiankadulle siinä vaiheessa, kun Hervannan ja keskustan välillä ruuhka-aikojen matkustajamäärän kasvun vuoksi ryhdytään liikennöimään 5 min vuorovälillä. Mikäli liikennöinti Hermiankadulle olisi aloitettu aiemmassa vaiheessa, ei raitiotien palvelutaso Etelä-Hervannassa ja Hermiankadulla vastaisi raitiotiejärjestelmällä tavoiteltavaa laatutasoa.

Tarkemmat tiedot raitiotien rakentamisesta löytyvät Raitiotieallianssin sivuilta.

Raitiotien osa 2 rakennetaan Pyynikintorilta Lentävänniemeen vaiheittain.

Osa 2 A (Pyynikintori-Santalahti) valmistui kesällä 2023 ja liikennöinti aloitettiin sillä osalla 7.8.2023.

Osan 2 B (Santalahti-Lentävänniemi) Ratikkaliikenne on tavoitteena aloittaa 7. tammikuuta 2025.

Radan kunnossapito hoidetaan Tampereen Ratikan kunnossapitoallianssin avulla. Kunnossapito alkoi jo lokakuussa 2018. Lue lisää tamperelaisesta kunnossapidosta Ratikka-aika -verkkojulkaisumme artikkelista.

Ratikan liikennöitsijänä toimii VR. Ratikan liikennöitsijä vastaa rekrytoinneista ja kuljettajien sekä liikenteenohjaajien kouluttamisesta. Työpaikat tulevat hakuun osoitteessa https://www.vrgroup.fi/fi/vrgroup/rekry/.

Bussiliikenteen linjastosuunnittelua tullaan tarkentamaan vasta raitiotien rakentamispäätöksen jälkeen,  jolloin Ratikan kanssa päällekkäinen bussiliikenne suunnitellaan uudelleen. Bussiliikenteen suunnittelussa tullaan hyödyntämään bussilinjaston suunnitteluperiaatteita, kuten päällekkäisen bussiliikenteen karsimista ratikkareitillä. Bussilinjastosuunnittelu tehdään noin 2-3 vuotta ennen ratikkaliikenteen käynnistymistä ja se tehdään yhdessä joukkoliikenteen käyttäjien kanssa. Tässä vaiheessa seudullisen raitiotien suunnittelua ei kovinkaan tarkalla tasolla pystytä ennakoimaan tulevaa bussilinjastoa.

Esimerkiksi Linnainmaan ja Tampereen keskustan välillä osa matkoista saattaa jatkossa muodostua ratikan ja liityntäliikenteen yhdistämisestä ja osa vaihtoehtoisella reitillä kulkevasta bussilinjasta.