10.3. Vahvavirta
10.3.1. Tehonsyöttö
Raitiotiejärjestelmän sähkönsyöttöön liitetään vain raitiotien operointiin tai infran käyttöön liittyviä järjestelmiä. Katuvalaistus liitetään olemassa olevaan valaistusverkkoon tai hankitaan erillinen liittymä. Liikennevaloille ja vastaaville järjestelmille hankitaan oma sähkönsyöttö tai liittymä. Raitiotien pysäkkien sähkönsyöttö toteutetaan omalla sähköliittymältä TN-S -järjestelmänä. Sähköjärjestelmien maadoitustekniset toimintaperiaatteet on kuvattu luvussa 10.2. sekä tarkemmin maadoitusohjeessa.
10.3.2. Vaihdelämmitys- ja pysäkkilämmitysjärjestelmä
Kaikki ulkona olevat vaihteet varustetaan vaihdelämmitysjärjestelmällä. Järjestelmän tulee olla energiatehokas ja sen tulee voida valvoa omaa tilaansa ja vikoja.
Järjestelmän ohjauksessa hyödynnetään ulkoilman ja kiskon lämpötilamittauksia. Ohjauksessa voidaan käyttää ns. sääasemaa, joka mittaa ulkolämpötilaa, sademäärää, tuulta, kosteutta. Yhtä sääasemaa voidaan käyttää keskitetysti useamman ohjauskeskuksen tarpeisiin.
Vaihdelämmitysjärjestelmän tila-, käyttö- ja vikatiedot tulee viedä keskitettyyn valvontajärjestelmään. Hälytystiedon tulee välittyä keskitettyyn valvontajärjestelmään.
Vaihdealueen viemäröinnit tulee varustaa saattolämmityksellä. Muut raitiotieinfran viemäröinnin erikseen määritellyt osat tulee myös tarvittaessa voida varustaa saattolämmityksellä. Saattolämmityksen vaatima sähköenergia otetaan lähtökohtaisesti vaihteenlämmityskeskukselta.
Raitiotiepysäkeille ei suunnitella lähtökohtaisesti sähköistä sulanapitojärjestelmää. Uudet vaihteenlämmityskeskukset varustetaan 2024 alkaen valokuitu tietoliikenneyhteyksillä. Vaihteenlämmityskeskuksissa käytetään kenttäväyläprotokollaa IEC61850
10.3.3. Valaistus
Tampereen alueella katuvalaistuksen taso- ja laatumäärittelyssä noudatetaan Tampereen kaupungin valaistusohjeistusta. Pirkkalan alueella noudatetaan Pirkkalan kunnan ulkovalaistuksen suunnitteluohjetta. Vaikka raitiotietä itsessään ei valaista, sen käyttöön liittyvät muut toiminnot valaistaan. Valaistus toteutetaan LED-tekniikalla.
Kaikki vaihdealueet varustetaan riittävällä yleisvalaistuksella huomioiden raitiovaunukuljettajan näkemä vaihteen kieleen. Vaihteiden kohdalla valaistuksen tarkastelussa on varmistettava, että raitiovaunut eivät luo vaihteiden päälle varjoja. Vaihteiden valaistusvaatimus on mahdollista toteuttaa ympäröivän valaistuksen avulla (esim. katuvalaistuksella). Jos vaihdetta valaistaan omalla valaisimella, valaistuksen sähkönsyöttö otetaan tarvittaessa vaihteenlämmityskeskukselta. Muutoin valaisin on osa tie- ja katuvaloverkkoa. Vaihdealueen valaistuksessa on huomioitava ympäröivän valaistuksen ohjaus ja mahdollinen valaistuksen himmennys. Vaihdealueella pitää olla riittävä valotaso raitiotien liikennöinnin ajalla.
Pysäkkien ja matkustajaterminaalien yleisvalaistuksen suunnittelussa noudatetaan SuRaKu-ohjetta sekä Tampereen kaupungin ohjeistusta. Valaistuksen suunnittelussa tulee huomioida arkkitehtuuriset vaatimukset. Pysäkkialueen valaistuksen syöttö toteutetaan raitiotien maadoitusohjeistuksen mukaisesti. Mahdollisuuksien mukaan kohteisiin suunnitellaan valaisinkohtaiset ohjausmahdollisuudet Zhaga-liittimen kautta.
Yleisvalaistus voidaan toteuttaa ratajohdon yhteiskäyttöpylväillä. Yhteiskäyttöpylväiden suunnittelussa otetaan huomioon liikennevalot ja -merkit sekä esteettiset, arkkitehtuuriset ja tekniset näkökulmat, mukaan lukien kustannukset.
Suunnittelussa tunnistetaan ja huomioidaan myös eri laatutasojen alueet. Suunnittelun yhteydessä saneerataan tarvittaessa suunnittelualueesta seuraava valaisin, jos tämä edesauttaa valaistusvaatimusten täyttymistä. Mikäli valaistus ja liikennevalot ovat yhteiskäyttöpylväässä, pylvään läheisyyteen suunnitellaan kaapelikaivo.
Radan ylityspaikkojen valaistus toteutetaan samalla tavalla kuin suojateiden ylitys. Raitiotien ylityspaikoissa valaistuksen ohjearvona käytetään Väylän suojatieylityksen vaatimuksia. Mahdollisuuksien mukaan kohteisiin suunnitellaan valaisinkohtaiset ohjausmahdollisuudet.
Raitiotiehankkeen alueella valaistus toteutetaan käyttämällä lujuusluokka 2:n mukaisia, kahdella luukulla varustettuja teräspylväitä. Tampereen alueella jalustoina käytetään 4-kaapeliaukon malleja. Pirkkalan alueella käytetään 4-kaapeliaukon jalustamalleja, jos ne palvelevat mahdollisten tulevien laajennusten tarpeita. Jalustojen varaputket viedään asfaltoidun/kivetyn alueen ulkopuolelle ja merkitään suunnitelmiin. Valaisinmalli ja tieosuuksien valaistusluokat määritetään Tampereen kaupungin ohjeistuksen ja tilaajien kanssa.
Varikolla piha-alueen valaistus toteutetaan lähtökohtaisesti valonheitinmastoilla. Varikon piha-alueella tulee olla tasainen yleisvalaistus (keskiarvo Ēhm = 20 lx ja Uo = 0,4). Varikon alueella määritetyt kulkuväylät korostetaan mahdollisuuksien mukaan erikseen valaisemalla valaisinpylväillä. Varikolle suunniteltava pysäköintialue valaistaan omilla valaisinpylväillä, joiden sähköistys toteutetaan varikon sähkönsyötön kautta.
10.3.4. Kaapelointi
Raitiotien kaapeloinnin runkoreitin muodostavat MP110-putket. Kaapelikanava-alueella reitin kapasiteetti tarkastellaan erikseen. Kaikki putket varustetaan tunnisteilla molemmissa päissä.
Kaikki raitiotiejärjestelmän maanalaiset kaapelit suojataan mekaanisesti kestävällä suojaputkella. Rata- ja tiealueen alla olevien kaapelisuojaputkien on oltava A-luokan putkea SN16. Rata-alueen betonin sisään valettujen putkien tyypit määritetään tapauskohtaisesti. Sähkökaapelit ja ohjauskaapelit asennetaan eri putkiin tai kanavassa eri osioihin. Varikkoalueella ja silloilla, joissa on vain raitiotieliikennettä, voidaan käyttää kaapelikanavaa.
Varikon ulkopuolella asennettavien kaapelikanavien kannet on suunniteltava ilkivallan kestäviksi. Kansi on lukittava esimerkiksi ruuvaamalla tai suunniteltava niin painavaksi, ettei sitä voi nostaa käsin.
Kun suojaputkien peitesyvyys on alle 0,7 metriä, tulee käyttää SN64-kaapelinsuojaputkia tai lisätä suojaputkien päälle lisäsuojaus. Rata-alueella sepelissä lisäsuojana voidaan käyttää joko putkia tai taipuisia QA-suojaputkia. Lisäsuojatyyppi määritetään järjestelmäkohtaisesti.
Kaapelien ja kaapelijatkojen on täytettävä maakaapeliasennusten mekaaniset vaatimukset. Kaapelien ja kaapelijatkojen asennuksissa on noudatettava valmistajan ohjeita. Kaapelijatkot määritetään järjestelmä- ja kaapelikohtaisesti. Lähtökohtaisesti vältetään kaapelijatkojen tekemistä.
Kaapelit ja kaapelijatkot on varustettava yksilöllisillä ja mekaanisesti kestävillä tunnisteilla. Kaapelien sijainnit ja kaapelijatkojen tunnisteet kirjataan kaapelointikuvioihin ja jatkosluetteloihin. Tietoliikennekaapelit merkitään tilaajan osoittaman kaapelisijaintitietojärjestelmän vaatimusten mukaisesti.
Kaikkien kaapelointien mekaaninen suojaus on varmistettava vähintään 2,2 metrin korkeuteen asti perustuksesta tai maan pinnasta. Suojauksessa on huomioitava ilkivaltasuojaus. Terässuojan käytössä tulee huomioida maadoitus- ja korroosiovaatimukset. Liittyvien järjestelmien kaapeloinnissa noudatetaan kaupungin yleistä järjestelmää koskevaa ohjeistusta.
10.3.5. Syöttöasemien kaapelointi
Ratajohdon syöttö- ja ohjauskaapelit määritetään syöttöaseman teknisessä kuvauksessa. Kaapeloinnissa käytetään metallittomia, sähköä johtamattomia valokuitukaapeleita.
Syöttö- ja paluuvirtakaapeleiden putkituksen tai reitityksen on oltava katkeamaton lähtöpisteestä päätepisteeseen, huomioiden asennettavan kaapelin vaatimukset. Putkituksen tai reitityksen ei tule
lähtökohtaisesti kulkea kaapelikaivon kautta. Syöttö- ja paluujohdinten reitin suunnittelussa pitää huomioida kaapelin palovaara.
Syöttöasemien keskijännitekaapelien asennus tapahtuu paikallisen sähköverkkoyhtiön ohjeistuksen mukaan. Syöttöasemien sisäisten keskijännitekaapeleiden reititys kojeistolle pyritään suunnittelemaan mahdollisimman lyhyeksi syöttöaseman sisällä. Ratasähkönsyöttöjärjestelmän syöttö- ja paluuvirtakaapeleihin tulee liittää suojaus- ja valvontalaitteet.
Ratajohtojärjestelmän syöttöpylväiden syöttökaapeloinnin putkitus sijoitetaan perustuksen ulkopintaan. Kaapelit johdetaan ylös käyttämällä suojattuja kaapelitikkaita tai syöttöpylvääseen suunniteltua kaapelireittiä pitkin.
10.3.6. Kaapelikaivot
Sisällön luominen kesken.
10.3.7. Keskukset
Keskuksissa käytetään betonisia jalustoja. Keskuksen väri toteutetaan kaupungin tai alueen vaatimusten mukaan.
Keskukset rakennetaan koteloimalla komponentit keskuksen sisällä. Erotusmuuntajat kosketussuojataan. Vaihteenlämmityskeskusten ohjauslogiikan kotelot varustetaan lämmityksellä.
Pysäkkikeskuksille tulee erillinen lämmitetty tietoliikennetila. Pysäkkikeskukset varustetaan valokuitutietoliikenneyhteyksillä.
Pysäkkikeskusten ilmanvaihdon toteutuksessa käytetään suodattimia ja puhaltimia. Ulkopuolisten toimijoiden lähdöt varustetaan energianmittauksella.
Muokattu viimeksi:
Muutoshistoria:
10.3. Vahvavirta
19.07.2024 Lisätty kappale 10.3. Vahvavirta alalukuineen.