11. Raitiotievarikot

11.1. Yleistä varikoista

Varikko on välttämätön raitiotiejärjestelmän osa. Varikkoa käytetään vaunujen säilyttämiseen, kun ne eivät ole liikenteessä ja vaunujen ylläpitoon. Vaunujen ylläpito voidaan jakaa päivittäishuoltoihin, ennakoiviin huoltoihin ja korjauksiin.

Jos raitiotiejärjestelmässä on useita varikoita, kannattaa tietyt ylläpitotoiminnot keskittää vain yhdelle varikolle. Tampereen varikkostrategia määritellään seuraavien varikkojen suunnittelun yhteydessä. Samassa yhteydessä määritellään kunkin varikon toiminnot vaunukaluston ylläpidon ja säilytyskapasiteetin suhteen.

Päivittäishuolto koostuu seuraavista toimenpiteistä:

  • käyttöaineiden täyttö: lasinpesuneste, jarruhiekka, laipanvoiteluaine ym.
  • puhdistus ulkoa: pesu ja graffitien poisto
  • puhdistus sisältä: pesu, imurointi, istuinten puhdistus/vaihto ja graffitien poisto
  • vaunun linjakelpoisuuden varmistaminen

Ennakoiva huolto koostuu seuraavista toimenpiteistä:

  • vaunutyyppikohtainen huolto-ohjelma, joka koostuu mm. kuluvien osien vaihto-, voitelu- ja säätö- sekä tarkastusväleistä.
  • ennakoivat tarkastukset ja -mittaukset
  • muut ennakoivat toimenpiteet järjestelmän määrittämien kunnossapitovälein, kuten vaunun pyörien profilointi

Korjaukset koostuvat seuraavista toimenpiteistä:

  • normaalit vikakorjaukset (mm. pyörien vikasorvaukset, valojen vaihdot, ovien korjaukset)
  • vauriokorjaukset
  • mahdolliset järjestelmiä parantavat toimenpiteet

Ylläpitotoimintojen lisäksi varikon suunnittelussa tulee olla tilaa seuraaville asioille ja toiminnoille:

  • raiteisto ja vaihteet
  • kuljettajien ja huoltohenkilökunnan sosiaalitilat
  • ratatyökoneiden säilytys tarpeen mukaan
  • varastotilat vaunu- ja ratainfran huollolle, sekä niiden saavutettavuus järeällä kuljetuskalustolla
  • erikoistilatarpeet, joissa huomioidaan vaunukaluston laitteet ja järjestelmät
  • sähkönsyöttöasema
  • pysäköintialueet henkilökunnalle
  • alueen valvonta ja turvallisuus (kuorisuojaus) ja työturvallisuus
  • varikkoalueen ja rakennusten ympärille huolto/pelastustie.
  • hulevesien hallinta
  • varikon huollettavuus talvella, lumitilat.

Lisäksi Hervannan varikolla on liikenteenohjauksen valvomo ja toimistotiloja.

11.2. Varikon suunnittelu

Varikon sijainnin ja koon tarpeita punnittaessa pitää taloudelliseen tarkasteluun ottaa ainakin kolme näkökulmaa.

1. liikennöinnin kustannukset:

  • Liikenteen aloittaminen päätepysäkiltä vaatii kuljettajaresurssia, liikenteenohjausresurssia ja linjakilometrejä huomattavasti enemmän, mitä pidemmältä nämä resurssit tulee noutaa.
  • Liikennöinnin käynnistäminen ja palvelutason saavuttaminen tapahtuvat nopeinten, jos varikon sijainti tukee tärkeitä liikennesolmuja tai päätepysäkkiä.
  • Liikenteen lopettaminen aiheuttaa samanlaisen kustannuspaineen.
  • Vika- ja kolaritilanteissa varavaunutilanne, jolla matkustajahäiriö saadaan minimoitua.

2. vaunujen ja huollon kustannukset:

  • vaunujen käytettävyys huoltotoimenpiteisiin
  • tarvittavat työvälineet huoltoihin ja korjaaviin toimenpiteisiin
  • vaunuhuoltohenkilökunnan käyttöaste
  • ratahuoltohenkilökunnan ja -välineiden käytettävyys.

3. Maan ja rakennuksen kustannukset:

Varikot vievät paljon tilaa, joten niiden esisuunnittelussa tärkeää on sopivien aluevarausten määrittäminen. Tarvittava tila riippuu ensisijaisesti siitä, paljonko varikolle tulee mahtua vaunuja säilytykseen ja mitä toimintoja siellä tulee olla. Muut tilavaraukset määräytyvät lähinnä näiden perusteella. Parhaiten varikkoalueeksi soveltuu suorakaiteen muotoinen tasainen alue, koska valmiin varikkoalueen tulee olla vaakasuora.

Vaunujen säilytyksen ja huoltopaikkojen tulee aina olla lähtökohtaisesti sisätiloissa. Vaihdekujat ja muu raiteisto voivat olla joko sisällä tai ulkona. Jos vaihteet ovat sisällä, vähenee meluhaitta, ovien määrä ja vaihteiden kunnossapitotarve, eikä tarvita erillistä vaihdelämmitystä.

Varikkoalueen laajennettavuus myöhemmin tulee ottaa huomioon, jos mahdollista.

Varikon kulkusuuntien tulee olla loogisia ja niiden pitää olla mahdollisimman neutraaleja häiriöille. Vaikka Tampereen raitiovaunut ovat kahteen suuntaan ajettavia on suositeltavaa, että varikkoliikenne olisi yksisuuntaista, eli varikko olisi ympäriajettava.  Toiminnan sujuvoittamiseksi tulisi olla mahdollista ajaa ilman erillistä ajosuunnan vaihtamista seuraavat reitit:

  • sisäänajo > säilytyspaikka > ulosajo
  • sisäänajo > täyttö ja puhdistus > säilytyspaikka
  • Säilytyspaikka > täyttö ja puhdistus > säilytyspaikka
  • Sisäänajo > huoltopaikka > säilytyspaikka
  • säilytyspaikka > huoltopaikka > säilytyspaikka

11.3. Sivuvarikon tilavaraukset ja mitoitus

Sivuvarikon toimintoina ovat vaunujen säilytys ja päivittäishuolto. Tampereen seudun raitiotielle on tarkoitus toteuttaa sivuvarikoita verkoston laajentuessa. Päivittäishuollon tarpeet tulee tarkastella tapauskohtaisesti. Varikon käytettävyyttä ja huoltotoiminnan varmuutta voidaan lisätä sillä, että varikolla pystytään tekemään huoltotöitä montussa vaunun alla ja kattotasolla. Tässä tulee huomioida varikoiden etäisyys (myös ajallisesti) ja riski vioittuneen vaunun siirtämisestä johtuvalle liikennehäiriölle.

Säilytyshallin tilavaraukset mitoitetaan säilytystä tarvitsevan vaunumäärän mukaan. Säilytysraiteiden pituus määräytyy siten, että siihen mahtuu toivottava määrä raitiovaunuja. Mitoituksessa tulee varautua vaunujen pidentämiseen nykyisestä 37,29 metristä 47,2 metriin. Tähän soveltuu parhaiten neljän tai viiden lyhyen ja neljän tai kolmen pidennetyn vaunun säilyttäminen perättäin. Vaihteiden päälle ja varikon tulo-, poistumis- ja muulle kulkuraiteistolle ei voi toteuttaa vaunujen säilytystä, etteivät säilytettävät vaunut missään tilanteessa tukkisi kulkua muilta vaunuilta.

Pituussuunnassa vaunujen ja ensimmäisen/viimeisen vaunun ja seinän välille varataan kaksi metriä tilaa, yksi metri poikittaisille kulkuväylille ja yksi metri pysähtymisvaraa. Sivusuunnassa vaunujen väliin ja vaunun ja seinän väliin tulee jäädä aina kulkuväyläksi vähintään metri tilaa, eli raidevälin tulee olla vähintään 3,65 m. Jos raidevälissä on pylväs, tulee toisella puolella pylvästä olla metrin kulkuväylä. Oviaukkojen vapaan leveyden ja avattujen haitariovien tilavaatimukset saattavat edellyttää tätä suurempaa raideväliä. Alueilla, joissa työskennellään, tilavaatimukset ovat suurempia tarpeen mukaan.  Sivuvarikon huoltopaikoilla tilaa vaunun molemmin puolin tulee olla 2–4 metriä riippuen tarpeesta. Raitiovaunujen säilytysraiteiden lisäksi tulisi olla yksi ylimääräinen raide työkoneiden säilytykselle.

11.4. Raitiotien suunnittelu varikolle

Vaikka jyrkkiä kaarteita tulee aina välttää, kun mahdollista, raiteen vaakageometrian hyväksytään olevan varikolla jyrkkäpiirteisempää kuin muulla verkolla. Yleensä tilanahtaus ja kustannussyyt pakottavat tähän ja toisaalta matkustusmukavuutta ei tarvitse ottaa huomioon. Varikolla voidaan käyttää normaalisti R=25 m kaarteita ja vaihteita, eivätkä klotoidit ole välttämättömiä.

Pystygeometrian suhteen varikkojen suunnittelun reunaehdot taas ovat tiukemmat kuin linjaosuudella. Varikkoalueilla sallittava pituuskaltevuus on enintään 0,5 % ja varikon seisontaraiteilla tasan 0,0 %. Varikolle johtavan raiteen kaltevuuden tulisi olla varikkoa kohti, ettei varikolta voi valua vaunuja linjaosuudelle.

Standardivaihteita tulee käyttää, jos mahdollista. Oviaukkojen kohdalla tai niiden läheisyydessä (noin 10 metriä) ei tulisi olla kaarteita eikä vaihteita, jos mahdollista.

Muokattu viimeksi:

Muutoshistoria:

11.1. Yleistä varikoista
17.06.2022 Tekstiosuutta tarkennettu.
21.11.2022 Päivitetty listat päivittäishuollon, ennakoivan huollon ja korjausten toimenpiteistä.

11.2. Varikon suunnittelu
17.06.2022 Tekstiosuutta tarkennettu.

Tulosta kappale