7.3. Pysäkkiympäristöt
7.3.1. Pysäkkikatokset
Kaikille pysäkeille asennetaan säältä suojaavat odotuskatokset. Sivulaitureille asennetaan moduulikatoksia käyttäjämäärästä riippuen 1-3 kappaletta. Keskilaiturien ja tarvittaessa myös yhdistelmälaiturien katos on suurkatos, joka avautuu kahteen suuntaan.
Sivulaituripysäkeillä käytettävä pysäkkikatosmalli on erillisen kilpailutuksen perusteella valittu malli. Katos koostuu moduuleista, joiden määrä päätetään suunnittelussa oletetun pysäkin käyttäjämäärän perusteella. Katostoimitus sisältää katoksen lisäksi istuimet ja roskakorit. Yhden moduulikatoksen pituus on 4385 mm, kahden 8690 mm ja kolmen 12995 mm. Katoksen leveys on 1650 mm. Moduulikatoksen perustus on pääsääntöisesti yhtenäinen teräsbetonilaatta, leveydeltään noin 1400 mm ja pituudeltaan noin 4500/8500/12500 mm riippuen moduulien määrästä. Sivulaituripysäkeillä pysäkin takareunalle pysäkin ja liikennekaistan väliin asennetaan suojakaide, joka on esitetty tarkemmin luvussa 7.4.1.
Katoksen sijainti sivulaituripysäkillä (kuva 7.3.1 a)) on ensisijaisesti ensimmäisen parioven kohdalla. Katosta ei tarvitse asemoida tarkasti taktiiliopastuksen mukaan, vaan sijoitusta voidaan muuttaa jonkin verran kaapelikaivon, pylväsperustuksen tai muun rakenteen yhteensovittamisen sitä edellyttäessä. Mahdolliset jatkomoduulit asennetaan tämän ensisijaisen katoksen jatkoksi.
Keskilaituripysäkin katos on kahteen suuntaan avautuva katos (kuva 7.3.1 b)), joka on laiturialueen keskellä olevien pylväiden varassa. Katos ei tarvitse yhtenäistä perustuslaattaa, vaan tolpille tehdään erilliset anturaperustukset. Katoksen mitoitukset perustuksineen suunnitellaan erikseen kohdekohtaisesti. Yhdistelmälaituripysäkeillä eli pysäkeillä, joilla on sekä bussin että raitiovaunun pysäkit, käytetään keskilaiturirakenteessa korkeampaa katoskorkeutta bussin korin ulottumien takia.
Pysäkkikatoksiin integroidaan sähköiset informaatiotaulut ja valaistus, mahdollisesti lippuautomaatti, jotka edellyttävät jatkuvaa sähkönsyöttöä pysäkeille. Pysäkille voi tulla myös taideratkaisuja. Periaate on, ettei pysäkkialueelle sijoiteta tarpeettomia laitteita tai varusteita. Varsinkin vilkkaammilla pysäkeillä näistä muodostuu helposti esteitä kululle ja talvikunnossapidolle. Laitteiden sijoituksessa on huomioitava myös pysäkkialueen esteettömyysmitoitus (luku 6.3.).
7.3.2. Raitiotiepysäkin pintamateriaalit
Kullekin pysäkille laaditaan oma yksityiskohtainen ladontasuunnitelmansa.
Raitiotien pysäkeillä käytetään seuraavia pintamateriaaleja:
- Odotustilan sekä luiskien pintamateriaalina käytetään mustaa betonikiveä tai korkean laatutason kohteissa mahdollisesti luonnonkiveä. Musta kivi on valittu siksi, että se luo selkeän kontrastin varoittavien ja ohjaavien laattojen kanssa. Kivet ladotaan jalankulkijan kulkusuuntaan nähden poikittain.
- Ohjaavan raidan ja varoitusalueen materiaalina käytetään kuvioitua betonilaattaa, jonka pinnassa on viiden (5) millimetrin syvyiset raidat. Jos pysäkin pinta on graniittia, käytetään graniittilaattoja, joiden pintaan on jyrsitty viiden (5) millimetrin korkuiset varoituskuviot.
- Pysäkin kiveyksen ladonta aloitetaan ohjaavan betonilaatan vierestä kokonaisilla tai puolikkailla betonikivillä tai luonnonkivilaatoilla.
- Raitiovaunun ovien kohdat merkitään harmailla betonikivineliöillä.
- Laiturien välisellä rataosuudella käytetään mustaa asfalttia, lukuun ottamatta sekaliikennekaistoja, joissa pinnoitteena käytetään sävysasfalttia.
- Laitureille johtavissa tasoylityksissä käytetään harmaata betonikiveä jalankulun osalla ja asfalttia pyöräliikenteen osalla. Jalankulku ja pyöräliikenne erotetaan toisistaan luonnonkivellä (kahden noppakiven raita). Korkean laatutason kohteissa mahdolliset graniittipinnat suunnitellaan erikseen.
- Kiveysten yksityiskohdat, kuten kaivojen ympärysladonnat ja juoksukivet, tehdään samalla kivellä kuin muu ympäristö.
7.3.3. Pysäkkilaiturin korotus
Pysäkkilaiturien korotus toteutetaan pysäkin reunoille asennettavilla graniittisilla paasikivillä. Kivet tehdään mittatilaustyönä ja mitoitetaan työstämistä varten mallintamalla jokainen kivi erikseen. Paasikivireunuksen korkeustason on oltava vakio suhteessa raitiovaunun lattian korkeuteen. Jos raitiotielinjassa on kaarre heti pysäkin suoran osuuden jälkeen, tulee tarkastella tarve laiturin reunan etäisyyden kasvattamiseen raiteesta vaunun korin kaarreulottuman vuoksi.
Pysäkkilaiturin raitiotien puoleiset kivet asennetaan pysäkin kohdalla levennetyn raitiotien pohjalaatan päälle, jotta voidaan varmistua asennuksen oikeasta korkeustasosta. Pysäkkien paasikivet kiinnitetään kiintoraidelaattaan neljällä RST-kierretangolla (16 mm), joten kiintoraidelaatan tulee ulottua vähintään paasikiven ulkoreunaan asti. Takareunalla kivet asennetaan maakosteaan betoniin. Paasikivien päätyjen välinen ero toisiinsa on liikuntasauman kohdalla 20 mm, muissa kohdin 15 mm. Paasikivet asennetaan pohjalaatan päälle kiila-ankkureilla siten, että kunkin kiven alapuolella on harjaterästapit ja korkeudensäätömutterit, joilla ne voidaan säätää oikealle korkeudelle.
Muokattu viimeksi:
Muutoshistoria:
7.3.1. Pysäkkikatokset
04.10.2021 Lisätty esimerkkikuva toteutuneesta keskilaituripysäkistä.