5.4. Jalankulun ja pyöräliikenteen tasoylitys­järjestelyt raitiotiellä

5.4.1 Ylitysjärjestelyjen valinta ja turvallisuusluokitus

Jalankulun ja pyöräliikenteen risteämiset raitioradan kanssa toteutetaan turvallisimmin yli- tai alikulkuna. Rakennetussa ympäristössä yli- tai alikulkujen rakentaminen on kuitenkin usein mahdotonta.

Raitiotien ja jalankulun ja pyöräliikenteen tasoristeysten (ylityspaikka, suojatie tai pyörätien jatke) suunnittelussa on erityisesti otettava huomioon:

  • raitiotien nopeustaso
  • väistämisvelvollisuudet
  • ylitysmatkan pituus
  • odotustilan pituus ennen raitiotien ylitystä
  • ylityksen tasaisuus ja kitka
  • ylityksen merkitseminen ja havaittavuus
  • esteettömyys (katso myös luvut  3.4 ja 6.3)
  • valaistus
  • näkemät (luku 5.5.)
  • valo-ohjaus ja painonappien sijoittaminen (katso myös luku 3.6).
  • suojaetäisyys reunakiven ja ATU:n välillä (luku 5.4.5).

Ylityspaikoissa tulee olla hyvät näkemät molempiin suuntiin, jolloin raitiovaunun kuljettajalla on tarvittaessa mahdollisuus pysähtyä ja ylittäjä näkee raitiovaunun. Näkemien mitoitus on esitelty kohdassa 5.5. Kaikissa ylityspaikoissa tulee myös huolehtia riittävästä valaistuksesta. Ylityspaikoissa valaistuksen ohjearvona käytetään Väylän suojatieylityksen vaatimusta, keskiarvo Ehm = 20 lx ja Uo = 0,4. risteämiskohdissa voidaan käyttää lisäksi tehostevalaistusta.

Ylitysjärjestelyjen turvallisuusluokitus on esitetty taulukossa 5.4.1. Suunnittelun tavoitteena on hyvä (vihreä) turvallisuustaso, mutta jos se ei ole rakennetussa ympäristössä mahdollista, tyydyttävä (keltainen) taso on mahdollinen. Huonoa (punainen) tasoa tulee välttää. Taulukossa on esitetty myös ei mahdolliset (sininen) ratkaisut.

Taulukko 5.4.1 Raitiotien jalankulkuylitysten turvallisuusluokitus

5.4.2 Raitiotien ylityspaikka

Jalankulun ja pyöräliikenteen tasoristeämiset raitiotien kanssa toteutetaan lähtökohtaisesti aina ylityspaikkana (ei suojatienä), jolloin jalankulkijat ja pyöräilijät väistävät raitiotieliikennettä. Lähtökohtaisesti raitiotierata sijoitetaan kaupunkiympäristössä omalle ajouralle ajoratojen väliin, jolloin jalankulun ja pyöräliikenteen risteäminen raitiotien kanssa toteutetaan ylityspaikkana ja ajoneuvoliikenteen kanssa suojatienä ja/tai pyörätien jatkeena (kuva 5.4.a). Peräkkäin ylitettävien ajoradan ja raitiotien väliin toteutetaan odotustila (vähintään 2,5 m) . Odotustila helpottaa tasoylitystä erityisesti kävelijän ja liikenteen jaksottamisen osalta, sillä odotustilaan voidaan tarvittaessa asentaa liikennevalot liikenteen kulun helpottamiseksi. Nopeustaso, esteettömyystaso ja liikkujien määrät ratkaisevat, tarvitaanko valo-ohjausta. Mikäli ylityspaikassa tarvitaan valo-ohjaus, ajolankapylväiden tai valaisinpylväiden pitää olla samassa linjassa suojatien painonappien pylväiden kanssa, jotta painonapit on mahdollista kiinnittää suoraan pylväisiin ilman jatkovartta.

Jalankulun ja pyöräliikenteen ylityspaikkojen reunakiviratkaisut ja tiemerkinnät tehdään soveltaen Kävelyn ja pyöräilyn erottelun ja ajoratamerkintöjen periaatteet -ohjeen (Tampereen kaupungin yhdyskuntalautakunta 27.8.2019) esittämiä ratkaisuja kuvien 5.4.2 a) ja 5.4.2 b) mukaisesti.

Merkinnät tyyppipiirustuksissa:

RK0 = reunakivi samassa tasossa viereisten pinnoitteiden kanssa
RK3 = reunakivi, korkeusero 3 cm
RK10 = reunakivi, korkeusero 10 cm
LR0/4 = luiskattu reunakivi, korkeusero 4 cm

5.4.2 a) Valo-ohjattu ylitys raitiotiepysäkin yhteydessä. Liikennevalo-opastinten sijaintia ei ole esitetty kuvassa, koska sijoitukset on syytä tarkastella tapauskohtaisesti erikseen. Myös kiveys- ja reunakiviratkaisut on tarkennettava jatkosuunnittelussa.

Paikassa, jossa ei ole ajoneuvoliikennettä, esimerkiksi torimaisessa ympäristössä, raitiotien risteämiset toteutetaan ylityspaikkana (katso luku 5.4.7). Näissä kohteissa raitiotien nopeustason tulee olla alhainen.

Jalankulun ylityspaikka (kuva 5.4.2.b) raitiotien yli merkitään ratakäytävän muusta pintamateriaalista poikkeavalla pintamateriaalilla siten, että ylityspaikka erottuu selkeästi muusta ratakäytävästä. Suojatien kohdalla käytetään yhtenäistä materiaalia ja raidoitusta ajoradan ja raitiotien yli. Ylityspaikan/suojatien reunoihin tehdään kiviraidat nupu- tai noppakivistä. Näin näkövammainen voi kepillä erottaa ylityspaikan reunat ylityspaikan tasaisemmasta pintamateriaalista ja muusta ratakäytävästä. Ylityspaikan kaikkiin reunoihin toteutetaan samanlaiset reunakiviratkaisut.

Jalankulun tasoylitysten suunnittelussa huomioidaan esteettömyyden tarpeet ja siihen liittyvät erityispiirteet. Raitiotiepysäkit suunnitellaan esteettömiksi. Pysäkkilaiturilta toteutetaan taktiiliopastus raitiotien ja ajoradan ylityspaikkaan (tarkemmin luku 6.3) Kaikki pysäkkien yhteydessä olevat ylityspaikat toteutetaan esteettömyyden erikoistason ratkaisuna. Muualla raitiotien varrella ylityspaikkojen ratkaisu valitaan kävelyreitin esteettömyystason perusteella.

5.4.3 Suojatie raitiotien yli

Mikäli peräkkäin ylitettävien ajoradan ja raitiotien välissä ei ole odotustilaa tai se on liian kapea (alle 2.5 m), sekä raitiotien ja ajoradan ylitys toteutetaan suojatienä. Tätä ratkaisua tulee välttää, koska raitiotie joutuu väistämään suojatietä ylittäviä ja raitiotien matka-aika pitenee.  Tämänkaltaisessa tilanteessa suojatien pintamateriaalin ja tiemerkintöjen tulee jatkua yhtenäisinä koko ylityksen matkalla, jottei ajoradalle tai raitiotielle synny odotustilan vaikutelmaa (kuva 5.4.b). Suojatien reunakiviratkaisut tehdään esteettömyystason mukaisten tyyppipiirustusten mukaisesti (vastaavasti kuin kuvassa 5.4.c) 

5.4.4 Sekaliikenne- ja joukkoliikennekatu

Sekaliikennekadulla, jossa raitiotien lisäksi on ajoneuvoliikennettä, ylitykset toteutetaan suojatienä (kuva 5.4 c). Joukkoliikennekadulla, jossa raitiotien lisäksi kulkee muuta joukkoliikennettä, ylitykset toteutetaan yleensä suojatienä. Alhaisilla nopeustasoilla voidaan ylitys toteuttaa myös ylityspaikkana. Silloin jalankulkijat ja pyöräilijät pyritään ohjaamaan tiettyihin kohtiin, jossa ylittäminen on turvallista.

5.4.5 Ylityspaikan mitoitus

Ylityspaikan pituuden suositusarvo on alle 7 metriä. Poikkeustilanteissa ääriarvona hyväksyttävä valo-ohjaamattoman ylityksen pituus on enintään 10 metriä. Tätä pidemmät jalankulun ylitykset tulee jakaa osiin korotetulla keskisaarekkeella tai toteuttaa valo-ohjattuna. Ylityspaikan yhteydessä oleva jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden odotustila, peräkkäin ylitettävien ajoradan ja raitiotien välissä, tulee olla vähintään 2,5 metriä.

Lähtökohtaisesti raitiotien tai ajoradan suuntaisen jalkakäytävän tai pyörätien yhteydessä oleva odotustila pyritään sijoittamaan väylän ajoradasta tai raitiotiestä erottavalle välikaistalle (min. 1,75 m). Näin odotustilassa seisova jalankulku- tai pyöräliikenne ei tuki väylää. Mikäli välikaistaa ei ole, tai sen koko ei ole riittävä, tulee väylän olla odotustilan kohdalla riittävän leveä.

SuositusarvoNormaaliarvoÄäriarvo
Ylityspaikan tai suojatien reunakiviA ≥ 700700 > A ≥ 250250 > A ≥ 0
Ylityspaikan tai suojatien reunakivi pysäkin yhteydessäA = 80
Taulukko 5.4.5 Etäisyydet ATU:sta ylityspaikan tai suojatien reunakiveen

5.4.6 Ylityspaikkojen porrastus

Raitiotien ylityspaikat pyritään ensisijaisesti sijoittamaan liittymien yhteyteen. Mikäli liittymäväli on pitkä ja maankäyttö vaatii ylityspaikan liittymien väliin, turvallisin ratkaisu on porrastettu ylityspaikka.

Porrastettua ylityspaikkaa käytetään, kun kulkureitti muodostuu ylityspaikasta ja suojatiestä tai merkitystä pyörätien jatkeesta. Jos väylän ylittävällä kulkureitillä on peräkkäin raitiotien ja ajoradan ylityskohdat ja vain toinen ylityspaikoista on valo-ohjattu, tulee ylityspaikat porrastaa.

Peräkkäiset ylityspaikat porrastamalla (Z-ylitys) voidaan parantaa raitiovaunujen väistämisvelvollisuuden ja liikenteenohjauksen muutoksen havaittavuutta sekä hidastaa pyöräliikenteen nopeutta.  Ylitettävän väylän liikenteen havaittavuus paranee, kun kulku ohjataan ylityspaikkojen välillä seuraavaksi ylitettävän väylän liikenteen tulosuuntaan.

Porrastuksen tulee olla vähintään kapeamman ylityspaikan levyinen. Porrastettujen ylityspaikkojen odotustilojen reunoille asennetaan kaiteet niin, ettei porrastusta oiota. Porrastus on poikkeuksellinen ratkaisu, jonka talvikunnossapito vaatii tavallista ylitysratkaisua enemmän työpanosta. Porrastetut suojatiet ja jalankulun ylityspaikka on esitetty kuvassa 5.4.6 a).

Mikäli ylityspaikalle on kulku laskeutuvilta portailta, tulee portaissa ennen portaiden päättymistä alhaalla olla sivuttaissiirtymää.

5.4.7 Ylityspaikat torimaisilla alueilla

Paikoissa, joissa ei ole ajoneuvoliikennettä, esimerkiksi torimaisessa ympäristössä, raitiotien risteämiset toteutetaan ylityspaikkana. Näissä kohteissa raitiotien nopeustason tulee olla alhainen. Torimaiset alueet painottuvat yleensä aluekeskuksiin, joissa lähtökohtana raitiovaunun nopeudelle pidetään kävelyvauhtia, kuten kappaleessa 2.2 on todettu. Liikenneturvallisuuden kannalta on kuitenkin tärkeää, että kaupunkilaisilla on mahdollisuus havaita (silmämääräisesti), missä raitiotie kulkee. Havainnointimahdollisuus tulee olla kelistä ja valaistuksesta riippumatta.

Torimaisilla alueilla lähtökohtana tulisi pitää jalankulun ja pyöräliikenteen keskitettyjä ylityspaikkoja, jotka helpottavat myös raitiovaunukuljettajien havainnointia. Myös torimaisille alueille suunnitellaan esteetön reitti. Ylityspaikkoja torimaisilla alueilla voidaan tehostaa erilaisin keinoin, joiden avulla voidaan ohjata jalankulkijoita ja pyöräilijöitä luonnollisesti oikeisiin paikkoihin. Apuna voidaan käyttää muun muassa seuraavia keinoja:

  • tasoeroja/materiaalieroja
  • pollareita tai valaisimilla varustettuja pollareita
  • matalia kasveja
  • kalusteita, kuten esimerkiksi penkkejä ja roska-astioita.

5.4.8 Pyöräliikenteen erityispiirteet

Pyöräliikenteen ylityspaikat tulee suunnitella niin, että ajolinjat ovat mahdollisimman suorat ja kohtisuorassa raiteisiin nähden. Vinoissa ylityksissä on vaarana, että polkupyörän rengas ohjautuu kiskouraan. Lisäksi kiskon liukkaudesta johtuen, kiskon päällä tapahtuva kääntyminen ja sen mukainen pyörän kallistuminen johtavat helposti kaatumiseen.

Liikenneturvallisuuden kannalta hyvässä ratkaisussa ennen raiteiden ylitystä raiteiden suuntainen pyörätien geometria ”koukataan” merkittävällä sivusiirtymällä kauemmaksi, jotta pyöräilijän katse kääntyy raitiovaunun tulosuuntaan riittävän aikaisin.

Mikäli raitiotien ja ajoradan välissä olevan korokkeen eri puolilla on suojatie tai merkinnällä osoitettu pyörätien jatke ja toisella raitiotien ylityspaikka, ylityksen turvallisuutta voidaan parantaa raitiovaunujen väistämisestä muistuttavilla merkeillä. Lisäksi ylitykset voidaan porrastaa katuosuuksilla kuvassa 5.4.d) esitetyllä tavalla.

Pyöräliikenteen ylityspaikoissa pintamateriaalina käytetään asfalttia. Raitio- ja autoliikenteen sekaliikennekaistoilla raiteiden ylitys merkitään yleensä suojatieksi/pyörätien jatkeeksi, jolloin eri pintamateriaalia ei vaadita vaan pelkät tiemerkinnät riittävät.

Muokattu viimeksi:

Muutoshistoria:

5.4.1 Ylitysjärjestelyjen valinta ja turvallisuusluokitus
01.11.2022 Päivitetty ylityspaikkojen valaistuksen ohjearvo.

5.4.2 Raitiotien ylityspaikka
28.04.2021 Kuvan 5.4.2 a) kuvateksti päivitetty. Tekstiin lisätty ohjeistus ajolanka- ja valaisinpylväiden sijainneista.
22.12.2023 Päivitetty kuvat 5.4.2 a ja b. Lisätty viittaukset tekstiin ja kirjoitettu kuvatekstit.
15.03.2024 Päivitetty kuva 5.4.2 a.
28.03.2024 Päivitetty kuva 5.4.2 a.
04.04.2024 Päivitetty kuva 5.4.2 a.
16.04.2024 Päivitetty kuva 5.4.2 a.

5.4.4 Sekaliikenne- ja joukkoliikennekatu
16.04.2024 Päivitetty kuvaa 5.4.4

5.4.5 Ylityspaikan mitoitus
06.03.2024 Etäisyyttä ATU:sta reunakiveen ja ylityspaikkaan tarkennettu

5.4.6 Ylityspaikkojen porrastus
22.12.2023 Päivitetty kuva 5.4.6 ja kirjoitettu tarkentavat kuvatekstit.
16.04.2024 Päivitetty kuva 5.4.6 a)

Tulosta kappale