4.3. Raiteen pystygeometria
4.3.1. Pituuskaltevuudet
Raitiotien pituuskaltevuus tulee suunnitella taulukon 4.3.1 mukaisesti. Pituuskaltevuuden suunnittelussa tulee ottaa huomioon raiteen rakenteen kuivatus ja urakiskon uran kuivatus. Käytettäessä urakiskoa olisi pituuskaltevuuden hyvä olla 2,0 % tai ainakin yli 1,0 %, että ura voidaan kuivattaa. Urakiskolla pituuskaltevuuden ollessa alle 1,0 % tulee kuivatukseen kiinnittää erityistä huomiota. Veden jäätyminen uraan aiheuttaa suistumisriskin. Usein urakiskoa käytetään nykyisillä kaduilla, jolloin pituuskaltevuuden muuttaminen on käytännössä kuitenkin mahdotonta.
| Kiskotyyppi | Vignole-kisko | Urakisko |
|---|---|---|
| Suositusarvo | 1,0…2,0 % | 2,0 % |
| Normaaliarvo | 0,5…4,0 % | 0,5…4,0 % |
| Ääriarvo | 0,0…0,5 % ja 4,0…6,0 % | 0,0…0,5 % ja 4,0…6,0 % |
4.3.2. Pyöristyskaaret
Suorien kaltevuusjaksojen välisenä pyöristyskaarena käytetään ympyränkaarta (taulukko 4.3.2). Vähimmäisarvo koveralle ja kuperalla pystysäteelle kaluston puolesta on ääriarvo R = 300 m, jota ei tule käyttää kaupallisen liikenteen osuuksilla.
| Nopeus [km/h] | 15–50 | 60 | 70 |
|---|---|---|---|
| Kaarresäde suositus vähintään [m] | 1000 | 1440 | 1960 |
| Kaarrsäde ääriarvo [m] | 625 | 900 | 1225 |
4.3.3. Vaaka- ja pystygeometrian yhteensovitus
Aina kun on mahdollista, tulisi välttää pysty- ja vaakageometrian kaarteiden laittamista samalle kohtaa. Kun tämä ei ole mahdollista, tulisi molempien kaarteiden olla mahdollisimman loivapiirteisiä. Erityisesti tulee välttää sekaliikenneosuuksille tulevia vaakakaarten ja kuperan pystykaarteen yhdistelmiä, koska lumen pakkautuminen kiskouraan voi aiheuttaa suistumisriskin.
Muokattu viimeksi: