4.2.3. Siirtymäkaaret kallistamattomissa kaarteissa
Kallistamattomissa kaarteissa suoran ja kaarteen välille pyritään aina suunnittelemaan siirtymäkaari. Siirtymäkaarena käytetään klotoidia. Siirtymäkaaren vähimmäispituus mitoitetaan sivukiihtyvyyden muutoksen eli nykäyksen perusteella. Nykäys riippuu sekä kaarresäteestä että käytettävästä nopeudesta. Nykäyksen suositusarvo on alle 0,3 m/s³. Normaali- ja ääriarvo on enintään 0,67 m/s³. Nykäys kannattaa laskea aina tapauskohtaisesti, koska sen suuruus riippuu sekä kaarresäteestä että vaunun nopeudesta.
Klotoidin suositeltava pituus on aina vähintään 10 metriä. Klotoidi voi olla suositeltua vähimmäisarvoa pidempikin. Selvästi pidempi klotoidi on toimiva ratkaisu myös tilanteissa, joissa tarvitaan jyrkkä kaarre, mutta halutaan mahdollisimman kapea raideväli kaarteen jälkeiselle suoralle. Taulukossa 4.2.3 on esitetty yleisiä siirtymäkaaren suositus- ja vähimmäispituuksia erisäteisiin kaarteisiin ja nopeuksiin kallistamattomissa kaarteissa.
| Kaarresäde [m] | 25 | 50 | 75 | 100 | 200 | 300 | 450 | 600 |
| Nopeus [km/h] | 15 | 20 | 25 | 30 | 40 | 50 | 60 | 70 |
| Klotoidin suositeltava pituus [m] | 10 | 11 | 15 | 20 | 25 | 30 | 35 | 40 |
| Klotoidin vähimmäispituus [m] | 10 | 10 | 10 | 10 | 11 | 14 | 16 | 20 |
Klotoidia ei tarvita hyvin loivissa kaarteissa, jos R > 3000 m tai jos klotoidin vähimmäispituus on <0,01 R. Poikkeustilanteissa siirtymäkaaren voi mitoittaa lyhyemmäksi kuin 10 metriä tai jättää pois kokonaan tilan ahtauden vuoksi. Tällaisissa tilanteissa voidaan nykäyksen laskea kohdistuvan “virtuaalisen klotoidin” 7,6 metrin pituiselle matkalle, joka on Tampereen raitiovaunun teliväli.
Muokattu viimeksi: