Tampereen raitiotien suunnit­teluohje

2. Raitiotien suunnitteluperiaatteet maankäytön suunnittelussa

Tähän kappaleeseen on koostettu Tampereen raitiotien suunnitteluperusteista ne ohjeet ja periaatteet, joilla on merkitystä asemakaavojen laatimisessa. Ohjeessa on esitetty ainoastaan raitiotien tilavaraukset. Muut katutilan mitoitusperusteet tulee tapauskohtaisesti selvittää kuntien ja kaupunkien liikennesuunnitteluyksiköiltä. Mikäli tässä suunnitteluohjeessa esitetyistä suositeltavista ratkaisuista on tarve poiketa, täytyy suosituksista poikkeavat suunnitteluratkaisut tuoda käsiteltäväksi Tampereen raitiotien tilaajien kehitysryhmään. Kehitysryhmän muodostavat Tampereen kaupungin kaupunkiympäristön palvelualue, Nysse joukkoliikenneviranomainen ja Tampereen Raitiotie Oy. Tähän päättävään tahoon viitataan seuraavassa termillä ”kehitysryhmä”.

2.1. Yleiset periaatteet

• Raitiotie tulee sijoittaa aina omalle väylälle eroteltuna muusta liikenteestä. Erottelua korostetaan reunatuella. Sekaliikenneratkaisu, jossa raitiovaunut kulkevat samalla kaistalla ajoneuvoliikenteen kanssa, on hyväksyttävissä vain erittäin painavasta ja perustellusta syystä. Sekaliikenneratkaisu on hyväksytettävä kehitysryhmässä.
• Raitiotierata ei voi missään olosuhteissa rajautua kadunvarsipysäköintiin tai kiinteistön huoltoliikenteelle varattuihin tiloihin.
• Raitiovaunut pysähtyvät vain pysäkeillä. Raitiovaunujen pääsy pysäkille tulee olla häiriötön. Raitiotiepysäkkien ja pysäkeille johtavien  kulkuyhteyksien tulee olla esteettömiä.
• Raitiotiepysäkkien määrä tulee minimoida järjestelmän tehokkuuden ja kilpailukykyisen matka-ajan takaamiseksi. Pysäkkimäärä kullekin asemakaava-alueelle tulee hyväksyttää kehitysryhmässä.
• Pyöräpysäköintiä toteutetaan kaikille pysäkeille. Autojen liityntäpysäköinnin tarve ja mahdollisuudet suunniteltavana olevalla asemakaava-alueella on varmistettava kehitysryhmältä.
• Raitiotien sähköistyksen edellyttämät sähkönsyöttöasemat sijoitetaan sähkönsyötön simulointien perusteella 1,8 – 2,0 km välein ratalinjalle. Syöttöaseman koko on 100 m². Sähkönsyöttöaseman tarve suunniteltavana olevalla asemakaava-alueella on varmistettava kehitysryhmältä.
• Mahdollisesti alueelle sijoitettavan vaunujen säilytyspaikkana toimivan varikon tarve on varmistettava kehitysryhmältä.

2.2. Raitiotien risteäminen tasossa ajoratojen ja jalankulku- ja pyöräilyväylien kanssa

• Raitiotien ja muiden väylien tasoristeämien määrä tulee minimoida.
• Raitiotien tasoristeykset muun ajoneuvoliikenteen kanssa sekä jalankulun ja pyöräilyn ylityspaikat on suunniteltava erityisen huolella. Risteäminen muiden kulkumuotojen kanssa hidastaa raitiotien liikennöintinopeutta. Pääsääntöisesti risteämiskohdat varustetaan liikennevalo-ohjauksella, joissa raitiovaunulla on etuus.
• Raitiotien risteämiset tasossa muiden kulkumuotojen kanssa tulee hyväksyttää kehitysryhmällä.
• Jalankulun sekä pyöräilyn radanylityspaikat pyritään ensisijaisesti sijoittamaan valo-ohjattujen katuliittymien yhteyteen.
• Pysäkit tulisi sijoittaa liittymien yhteyteen, sillä pysäkkien lähellä raitiovaunujen nopeudet ovat alhaiset.
• Aluekeskuksessa raitiotie voi kulkea torimaisen jalankulkualueen läpi kävelyvauhtia​ lyhyen matkaa.

2.3. Radan vaaka- ja pystygeometria

• Vaakageometrian kaarteiden määrä tulee minimoida ja kaarresäteiden tulee olla mahdollisimman loivia. Kaarresäteenä ei saa käyttää kadun mitoitusnopeuden mukaista minimiä alittavaa kaarresädettä.

Nopeus [km/h]	Kaarresäde [m] (suositus)	Kaarresäde [m] (minimi)
20	150	50
30	350	100
40	600	200
50	1000	300
70	2000	600

• Pituuskaltevuuden suositus on enintään 4 % ja maksimi 6 %
• Kuperan ja koveran kaltevuustaitteen pyöristyssäde katuradalla vähintään R = 1000 m ja sepeliradalla vähintään R = 2000 m.

2.4. Radan poikkileikkausmitat

• Radan ollessa kaarteessa, tulee poikkileikkausmittoja leventää kaarteen jyrkkyyden mukaan:
  • R=500 m: +0,1 m
  • R=200 m: +0,25 m
  • R=100 m: +0,5 m
  • R=50 m: +1,0 m
• Pysäkki sivulaitureilla 13,5 m (laituri 3,5 m + raiteet 6,5 m + laituri 3,5 m)
• Pysäkki keskilaiturilla 12,4 m (raide 3,7 m + laituri 5,0 m + raide 3,7 m)
• Raitiotierata ajokaistojen välissä: 8,5 m (sis. raiteet ja tarvittavat suojaetäisyydet katuun)
• Raitiotierata ajokaistojen rinnalla 8,5 m (sis. raiteet ja tarvittavat suojaetäisyydet katuun)
• Raitiotie sepeliradalla omassa maastokäytävässä 9 – 29 m (sis. raiteet ja molemmin puolin tarpeen mukaan ratapenger, avo-oja ja vastapenger 0 – 10 m)
• Puistokatu, raitiotie viherkaistojen välissä 13,5 – 16,5 m (raitiotie 6,5 m ja molemmin puolin viherkaista 4,0 – 5,0 m (minimi 3,5 m) jossa puut ja sähköratapylväät.)
• Sekaliikennekatu 7,0 m (Sekaliikennekadulla saa olla enintään kaksi ajokaistaa. Säännöllisen bussiliikenteen pysäkit sekaliikenneosuuksilla toteutetaan levikkeinä. Sekaliikenneratkaisu edellyttää kehitysryhmän hyväksyntää.)
• Raitiotiesilta, jossa ei kulje muuta liikennettä, vähimmäisleveys on 9,0 m
• Raitiotien ja tukimuurin väliin tarvitaan ylimääräistä tilaa 0,8 m
• Uusien raitiotien ylittävien siltojen alikulkukorkeus kiskonselästä mitattuna on vähintään 5,5 m
• Kaikissa kohdissa pyritään luomaan tilavaraus radan ylitystä vaikeuttavalle kaiteelle

2.5. Pysäkit

• Pysäkit pyritään toteuttamaan sivulaitureina, paitsi päätepysäkit keskilaitureina
• Jos maankäyttö siihen soveltuu, liikenneturvallisuuden kannalta paras vaihtoehto on hajautettu pysäkki, jossa eri puolilla olevat sivulaiturit ovat peräkkäin, ennen laitureiden ylityspaikkaa, jolloin laitureiden väliin tulee yhteinen raiteen ylityspaikka. Tällöin pysäkkialueen yhteispituus on noin 115-130 m.
• Pysäkkien matkustajalaiturien pituus on 47 m, laiturin päihin tulevien luiskien kanssa yhteensä 61 m. Pysäkkien päätyluiskien maksimi pituuskaltevuus on 5 %.
• Pysäkin kohdalla tulee vaakageometriassa olla vähintään 97 metrin mittainen suora, joka ulottuu 25 metrin etäisyydelle pysäkkilaiturin molemmista päistä. Mahdolliseen raiteenvaihtopaikkaan pysäkin yhteydessä tulee varautua 30 m lisäsuoralla.
• Pystygeometrian tulee olla pysäkkilaiturin kohdalla (47 m matkalla) suora
• Suurin sallittu pituuskaltevuus pysäkillä on 2 %.
• Päätepysäkin päähän tarvitaan laiturien jälkeen tilaa raiteille vähintään 110 metriä.
• Vaihtopysäkkien tarve sekä niiden laituriratkaisut ja katostyypit on varmistettava kehitysryhmältä.
• Poikkeus- ja yöliikenteen bussipysäkkien tarve ja järjestelyt on varmistettava kehitysryhmältä.

2.6. Vaihteet

Muokattu viimeksi:

Muutoshistoria:

2.6. Vaihteet
19.02.2024 Tarkennettu vaihteiden asemoinnin reunaehtoja

Tulosta kappale